Hitaasti kiiruhtaen: Sopiva nopeus

Mietin erilaisia temppuja, joilla tekemistä voi säädellä.

Keskity oleeliseen, tee muut kevyemmin

" Ajatus turmarajasta on hyvä: työt pitää tehdä sen verran hyvin, että vähin kelpaava laatu toteutuu. Se voi olla vähän tai tärkeissä hommissa parasta mahdollista, mutta vähemmän tärkeisiin töihin ei kannata täyttä työpanosta uhrata."

Juha T Hakala, Pakattu aika

Tee heti

Kun teet heti, asia ei unohdu

Kirja, jonka nimeä en muista

 Tee yhtä työtä vain 20 minuuttia

Vaikka vaihdat tehtävää, alitajuntasi jatkaa työstämistä ja uudelleen aloittaessa ongelmat ratkeavat

Ohje Ilta-Sanomista, poimittu jostakin amerikkalaisesta oppaasta 

How to Write an Article in 20 Minutes

 

Perille ajoissa

Reittioppaissa voit valita saapumisajan ja lähteä ajoissa

Helsingin seudun reittiopas

Flow

Csíkszentmihályi kuvaa kahdeksan osatekijää, joita flow-kokemukseen voi liittyä:

1. Tehtävällä on selvät päämäärät.
2. Yksilön keskittyminen on täydellistä.
3. Oman minän arviointi vähenee.
4. Ajantaju katoaa.
5. Tehtävän etenemisestä saa välitöntä palautetta.
6. Yksilön kyvyt ja tehtävän vaativuus ovat tasapainossa (tehtävä ei ole liian helppo eikä liian vaikea).
7. Yksilö tuntee pystyvänsä kontrolloimaan tilannetta.
8. Tehtävä on itsessään palkitseva.

Lisäksi flow-kokemus vaatii häiriöttömän ympäristön. Esimerkiksi puhelimen soiminen tai työtoverin saapuminen huoneeseen voi katkaista flow'n.

Flow-tilaan ei pääse helposti ja nopeasti. Esimerkiksi urheilutilanteissa flow-tilan saavutus on haastavaa ja ei onnistu läheskään aina, sillä häiriötekijöitä on paljon.

Flow Wikipediassa 

Tärkeät ennen kiireellisiä

Aivotoiminnan hidastus

Sarasvuon mukaan kaikki aivotominnan tehostamiseen tähtäävät menetelmät merkitsevät hidastamista ja sählääminen kiireissään on paha tuottavuuden este.

Viime hetki

" Ellei viime hetkeä olisi, paljon jäisi tekemättä"

Viime hetkellä

Matti

Hitaasti kiiruhtaen: Slow ja stressi

Slow-ilmiö

Yhteisiä piirteitä eri slow-ilmiöihin ovat:

1. Eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys
2. Myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen
3. Ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin
4. Keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään tapaan toimia
5. Työn/tehtävän arvostaminen , hyvä suunnittelu
6. Hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt
7. Onnistuneet kokemukset
8. Riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta
9. Avoimmuus, hyvä johtaminen, selkeys
10. Terve hitaus kunniaan, annetaan enemmän aikaa ajattelulle ja palutumiselle

Stressi

Stressiä voidaan lähestyä monella tapaa.

Yksilön kannalta ilmiön vaikutus voisi olla fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen.

Fyysinen vaikutus:

• erilaiset kivut, esim. selkäkivut, vatsakivut
• unettomuus
• väsymys, ärtyneisyys
• ruokahaluttomuus/ylensyöminen
• liikuntaa vähän, soffaperuna

Psyykkinen

• haluttomuus
• ahdistuneisuus
• masentuneisuus
• saa vähän aikaiseksi, työt kasaantuvat
• ei valoa tunnelin päässä

Sosiaalinen

• eristyneisyys
• ylimenevä vilkkaus
• ” hössötys”, lopputulos sekava. ei hallinnassa
• pinnallisuus. keskittymisen vaikeus
• lopuksi ei mikään kiinnosta
  
  
  
  
  
  

Löytyy SLOW:n ydin?

Iltarusko K-junasta

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 8.11.2010 klo 17-19, Tieteiden talo

Läsnä: Eila, Leena, Matti, Markus, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli:

• pohtia entistä ankarammin, mitä se SLOW oikein on

Keskustelussa esille nostettua – keskustelu aaltoili voimakkaasti:

• viimekertainen kotiläksy purettiin eli mikä ärsyttää ja mistä nauttii työssä, puuhastelussa ja elämässä
• uusia näkökulmia nousi jatkuvasti esille – seuraavassa osa niistä
• mikä on se SLOWn perusjuttu, ydin – mitä me olemme tekemässä, mihin pyrimme
• mitä se SLOW on, onko se käyttökelpoinen toimintatapa vai humpuukia
• aikoinaan luonnonilmiöt säätelivät ihmistä, sitten tulivat sodat, taudit ym. ihmisten aiheuttamat asiat ja nyt taas alkavat luonnonilmiöt nousta pintaan
• ennen oli vain yö ja päivä, kesä ja talvi, siinä rytmiä kerrakseen
• tiedon liikkuminen on nopeutunut, olemme menossa / menneet FAST-yhteiskuntaan
• puhuttiin heiluriliikkeestä – nyt ollaan heilahtamassa kohti FAST-ääripäätä (jossa uhkaa tuho) ja ollaan se tuho havaittu ajoissa, ollaan stoppaamassa vauhtia
• todettiin, että kaikilla ihmisillä on oma luontainen rytminsä tehdä töitä ja askareitaan – se täytyy hyväksyä – mutta kun yhteiskunta on tuonut omat rytminsä mukaan – nämä rytmit eivät aina mene synkrooniin – ollaan pakottamassa ihminen tekemään jotakin jollakin rytmillä
• SLOW voisi tarkoittaa kohtuullista rytmiä, erilaista rytmiä eri tilanteissa – slowhan ei ole hidastelua, vaan sopivan rytmin löytämistä
• SLOW voi olla oman elämän hallintaa, vapautta, itsenäisyyttä

• kylläpäs oli lennokasta ajattelua, ei tahto ydintä löytyä!

• mitä on SLOWn yläpuolella, mihin se liittyy, mikä on ”sateenvarjo” sen yläpuolella, mikä on se iso asia, jonka yksi tekijä on SLOW?

• kotitehtäväksi tuli pohtia osatekijöitä:

• Markus lupautui pohtimaan, toisiko ihan oikea rytmi selvyyttä (Markus on muusikko)
• Leena pohtii läsnäoloa: onko slow osa läsnäoloa vai päinvastoin
• Matti pohtii ”sopivaa” nopeutta
• Eila (lähti jo pois kokouksesta) saa pohtia stressiä
• Herkko pohtii, löytyykö laadusta / laadunhallinnasta jotakin tukea SLOW-ajattelulle

Tästä pitäisi työmme syntyä

Seuraava tapaaminen:

Seuraava tapaaminen on maanantaina 13.12.2010 klo 17–19 Tieteiden talolla, Matti varaa tilan.

Mitä oikein teemme

Yhdistetään johtaminen ja slow-ajattelu koko elämän kattavaan omaan tapaan
- syväjohtaminen tms
- yksilön kilttiä kapinaa
- uutta ajattelua työstä
- jotain ihan uutta koko elämään
- näkökulma alainen, jokaisen oma algoritmi
- istutaan kiire ohi

Lopputulos: paras mahdollinen prosessi, jota bencmarkkauksen perusteella vielä parannetaan

Tietty rooli?

Työkalu, jolla voi suunnitella itselleen parhaiten sopivan tavan tehdä työtä ja elää.

Lautasmalli? Monopolipeli

360-asteen arvio, mutta kuka arvioi?
Hämähäkkikaavio

Sopiva rytmi, miten sovitetaan yhteen

Millaisia esteitä itse rakennetaan

Ollaanko oikeasti läsnä?
Ollaanko oikeasti poissa?
Omista tarpeista lähtien?

Oppipoika-kisälli-mestari
Oman rytmin mukaan

Nauttia tekemisestä
- ymmärtää kokonaisuus??
- saa protestoida

Mihin ihminen pystyy vaikuttamaan?
- slow-yksilön yritystä vaikuttaa oman elämänsä rakenteisiin
- nuoret haluavat vaikuttaa
- sisäiset innovaattorit,

Ensi kerraksi 1.11. mennessä
Mistä nautit, mikä ärsyttää työssä, puuhastelussa, elämässä.

Seuraava kokous 8.11.klo 17-19

Matin ajatuksia ja aineistoa

Keskity yhteen asiaan kerrallaan, ole läsnä.

Valitse kuhunkin tilanteeseenn sopiva nopeus, ei aian kannata olla hidas

Eilan johtamisartikkelit 

- lataa  tästä

Ytimestä terminologiaan

Tässä lyhyesti slow-teemaan liittyviä mietteitäni.

Ytimenä

-          rytmit (aika- ja toimintorytmit)

             - kalenterirytmit (vrk/kk/vuosi jne.)

             - instituutioiden rytmit (toimintavuosi, tilikausi, vuosikellotetut toiminnot, kouluvuosi, jne.)

             - yksilön elämänrytmit (työt, harrastukset, nuoruus, keski-ikä, vanhuuskaudet, juhlakaudet jne.)

-          yksilön ja organisaation valmiudet /tarpeet / halut / vaikuttamismahdollisuudet/ säädellä yllä mainittuja rytmejä

- virtuaaliaika?

Syyt ja seuraukset

-          slow-teeman esiintuleminen on seurausta tietyistä kehityskuluista:

ilmiön ymmärtämisen kannalta on toki tärkeää ymmärtää menneisyys, josta juuret juontuvat,

mutta kiintoisampaa olisi pohtia, mihin slow-elämä (yksilö"hidastelu" tai joukko"hidastelu") johtaisi nyt ja tulevaisuudessa?

Terminologia:

Matin huomio slow-termin suomennoksesta oli mainio:
puhummeko hidastamisesta, leppoistamisesta, verkkaistamisesta vai kehitämmekö oman käännöksen?

Tositarinaa vauhdikkaasta innovaatiosovelluksesta tavaratalossa.

"Esimerkiksi vuonna 1898 Harrods otti käyttöönsä Englannin ensimmäiset "liikkuvat portaat",

joita ei muualtakaan maailmasta siihen aikaan vielä monia löytynyt.

Tarina kertoo, että liukuportaisiin uskaltautuneille asiakkaille tarjottiin portaiden yläpäässä

brandyryyppy hermojen lepuuttamiseksi."

Artikkeli: Harrodsilla on kaikki mahdollista (s. 84-87), kirjoittaja: Annu Brown.

Lähde: Kehittyvä kauppa no 7/2010 (K-ryhmän lehti)

SLOW-ajatuksia (netistä kerättyä)

Slow-hommaan näyttää sisältyvän ”kaikkea kivaa”:
Slow-travel, -shopping, -City, -Life
Liittyy ihmisten jaksamiseen
Kiireestä ja tehokkuudesta nauttimisen sijaan
tehdään asiat kerralla hyvin, käytetään aikaa
Ei hosuta ja touhoteta
On saatava onnistumisen tunnetta
Oltava pelisäännöt, kuuntelua ja vuorovaikutusta
Avoimuutta, myönteisyyttä, eettisyyttä, vastuullisuutta
Hiljennä omaa rytmiäsi
Tee oma ruoka itse ja kavereiden kanssa, nauti se yhdessä
Kehitä käden taitoja, harrasta estetiikkaa, käsi- ja puutyöt
Ollaan siirtymässä elämys-yhteiskuntaan
Samoilua luonnossa, sieni- ja kalastusretkiä
Oman työajan ja –paikan itsesäätely on tulevaisuutta
Ei kiinteätä työpistettä, rytmitä työsi, pyri etätyöhön
Määrällisestä kasvusta laadulliseen kasvuun

Jne  - paljon kivaa

Mutta mitä se voisi olla vähän pitemmälle vietynä,
Konkreettisesti, omassa elämässä, työelämässä
Miten voimme  benchata ajatuksiamme, missä, keneltä?

Herkko

Hitautta selvitellään edelleen

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 7.9.2010 klo 17-19, Tieteiden talo

Läsnä: Eila, Leena, Matti, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli:

• pohtia SLOW –ajattelua: mitä se on, mitä se ei ole

Keskustelussa esille nostettua – keskustelu aaltoili voimakkaasti:

• miten slow liittyy johtamiseen / johtajuuteen ? Premissi – lehdessä on tätä käsitelty

• liittyykö se ”reilun pelin pelisääntöihin”?

• voisiko sitä pohtia alaisten kannalta, eikä aina johtajan näkökulmasta

• pohdittiin, miten meidän BM-klubimme voisi mennä benchaamaan, millaiseen organisaatioon, mitä kysymään

• mitkä voisivat olla hitauden mittarit

• puhuttiin italialaisesta hyvästä ruoasta ja miten McDonaldsin tulo Italiaan sai aikaan negatiivisen reaktion pikaruokiin

• todettiin, että kaikkeen toimintaan nykyään liittyy aina raha ja aika, puhutaan toiminnan lopputuloksesta eikä sen tekemisestä / prosessista

• mitä se slow on? onko se toiminnan hyvyyttä, onnellisuutta, nautittavuutta vai mitä se slow on?

• liittyykö slow hyvinvointiin vai mihin – puhuttiin slow-matkustamisesta

• liittyykö slow arvoihin?

• puhuttiin asiakkaiden kärsimättömyydestä, sitä yritetään väkisin tyydyttää,

• työnteko ei ole enää kivaa

• haluammeko rajata sitä slowta, keskittyä johonkin sen osaan?

• sekavalta näyttää, mutta juuri siksi haasteelliselta

Kotityöksi sovittiin:

• jokainen itsekseen, yksilötyönä ”penkoo lisää” : mitä se SLOW voi olla?! Häh?

• penkomisen tulostus Matille 21.9.2010 mennessä sähköpostilla, Matti laittaa blogiin – päästään kommentoimaan

Seuraava tapaaminen:

Seuraava tapaaminen on maanantaina 11.10.2010 klo 17–19 Tieteiden talolla, Matti varaa tilan.

Buddy Bears Senaatintorilla

Paluumatkala Senaatintorilla oli 142 karhua eli YK:n Buddy Bears - näyttely

Teksti Herkko
Kuvat Matti

Kuvat suurenevat klikkaamalla

Uusia näkökulmia Leenalta

Aiheesta:

1.) slow-teema on kiinnostava ja ajankohtainen aihe jatkotyöstettäväksi: blogiin kootut taustamateriaalit toivat esiin hyviä näkökulmia.

Ja muutama lisäajatus:
2.) kiintoisaa pohdittavaa voisi olla hyvinvoinnin käsite ja sen eri variaatiot meidän ajassamme - ja varsinkin käsitteen määritelmien muuttuminen (esim. työhyvinvointi; hyvinvointi terveydenhoidon vinkkelistä katsottuna jne.)
3.) laadun kielen muuttuminen: olisi mielenkiintoista tutkia, miten laatujärjestelmissä käytetty kieli on muuttunut yrityselämän todellisuuden myötä ja mitä se kertoo ajastamme.

4.) yritysten henkilöstö- ja osaamistilinpäätökset: näitä olisi mielenkiintoista vertailla.

Slow landelta katsellen

Moro vaan kaverit!

Katsoin netistä ”Slow-liike” ja ”Slow-filosofia”, mitä löytyisi ja kyllähän löytyy, englanniksi löytyy lisää hakusanoilla ”Slow Food” jne.

Siellä on ajatuksia:

· - - osa töistä tehdään rauhallisesti, nauttien eikä kelloa vastaan

· - - saadaan aikaan hyvää jälkeä

· - j - jotkut asiat pitää tehdä nopeasti, mutta osa rauhallisesti

· j j jne. tavanomaisia ”latteuksia”

Voitaiskohan me keksiä jotakin uutta, ennen käsittelemätöntä? Esim. mitä Slow tarkoittaa henkilökohtaisessa elämäntyylissä, entä työelämässä, yritysten / organisaatioiden toimintatavoissa, valtion ohjeistuksissa jne. Voiko kaikki olla Slowta, minnen se soveltuu, minne ei

Terveisin (vielä landella)

Herkko

Mitä on hidas työ?

Sovimme 12.8., että keräämme blogiimme aineistoa slow-liikkestä

Wikipedian artikkeli kannattaa lukea ensin, pääset siihen tästä

Slow work on eräs ilmenemä. Sen määrittelee Jalmari Heikkonen Työterveyslaitoselta seuraavasti:

Slow work -ajattelun toteuttaminen on tapa parantaa työelämän laatua. Työurien pidentämisen tarpeesta ollaan liikuttavan yksimielisiä. Mutta miten sitä toteutetaan, siitä ollaan kovin montaa mieltä.

Slow work ei ole laiskuutta. Keskittyminen perustehtävän kannalta järkevään ja älykkääseen tapaan toimia voi auttaa hallitsemaan työelämän haasteita. Tehdään asiat kerralla mahdollisimman hyvin. Suunnitellaan kunnolla ja keskitytään olennaisiin asioihin. Käytetään niihin riittävästi aikaa ja huomioidaan paremmin työntekijän tarpeet työssä. Ei hosuta ja touhoteta kaikkien muotivirtausten perässä.

Lue koko juttu tästä.

Hitaasti, mutta kunnolla!
Matti

Kohti uutta aihetta, hitaastiko?

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 12.8.2010 klo 14-16.30, Tiilimäki 14

Kuva Enirolta

Läsnä: Eila, Matti, Markus, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli:

• pohtia jatkotoimenpiteitä edellisen, laivalla esittelemämme työn suhteen

• hakea uutta aihetta ja uutta virettä ensi syksyn ja talven työlle

Edellisen työn jatkoajatukset:

• pohdittiin, voisiko Liisa ottaa ohjelman kokeiltavakseen ala-asteella

• löytyisikö klubimme jäseniltä muita mahdollisia kokeilupaikkoja?

Uusi työ / aihe:

• Matti suostui ystävällisesti toimimaan edelleen klubimme puheenjohtajana

• parityöskentelyä pidettiin hyvänä tapana viedä asioita eteenpäin

• kaikki vuorokauden kellonajat sopivat kokousten pitämiseen (ainakin tässä kokouksessa läsnä olleille), sovittiin alustavasti kuitenkin pitää kokoukset esim klo 17–19

• harkittiin hyväksi kokeilla Skype-kokousta, jotta pitkämatkalaiset pääsevät helpommin osallistumaan

• uusia jäseniä tai vanhojen aktivointia kaivataan – seuraavat toimenpiteet tehdään:

  • Eila on yhteydessä Virpiin

  • Anri haluttaisiin mielellään mukaan, Eila on yhteydessä

  • Kaarina voisi taas tulla mukaan, Matti kysyy

  • Markus kysyy kaveriltaan (Mika?)

  • Eijalle viesti klubimme jatko-ohjelmasta

• uutena aiheena nousi eniten esille Slow-ajattelu (se on tuleva trendi) ja sen soveltaminen yksittäisen henkilön työskentelyssä, henkilöstön tyytyväisyyden parantamisessa ja johtamisessa

• sovittiin, että itse kukin etsii tietoa Slow-ajattelusta ja syöttää sen blogiimme

• Matti lähettää ohjeet blogiin kirjautumiselle

Seuraava tapaaminen:

Seuraava tapaaminen on 7.9.2010 klo 17–19 Tieteiden talolla, Matti varaa tilan.

Jakelu: Eija, Anri, Eila, Tuire, Leena, Matti, Virpi, Markus, Herkko

Leenan ehdotuksia BM-klubin tulevista suunnitelmista

Kiitos Herkolle muistiosta, johon oli hyvin tiivistetty tärkeimmät asiat.



Osallistumiseni "livenä" ryhmän kokouksiin ei valitettavasti ole oikein luonnistunut aikataulupäällekkäisyyksien vuoksi.

Toivon kovasti parannusta tilanteeseen jatkossa. Klubissa työstetään niin mielenkiintoisia asioita,

että haluaisin kantaa aktiivisemmin korteni kekoon ja pingispallotella kanssanne ideoita.



Tässä joitakin ehdotuksiani tulevista suunnitelmista.



Kokoontuminen

- 1 - 2 krt / kuukaudessa olisi sopiva tahti (toki aiheen ja tilanteen mukaan joustaen)

Aikataulut

- kokousten ajankohdiksi ehdottaisin myöhäistä iltapäivää aikaisintaan klo 16.30 alkaen
(Aamupäiväkokouksiin en valitettavasti pysty osallistumaan: toimisto Keravalla, työaikaraamit klo 9-17 säätelevät liikkumista).
Mikäli ryhmässä päädytään parityöskentelyyn, parit voivat sopia pientiimilleen passelit ajat; löytyisikö minulle silloin iltapäiväpari?
Yhteiskokoontumiset suuremmalla porukalla voisivat mieluusti olla klo 17.00 alkaen.



Käsiteltävät aiheet

- minusta johtamisen tutkiminen kuulosti kiintoisalta ehdotukselta: aiheena se tuntuu hieman kuluneelta ja paljon pureskellulta,

mutta jos yhdessä pystymme löytämään raikkaita näkökulmia, siitä voi irrota paljonkin hapekasta sanottavaa.

- ohessa joitakin mietteitäni, mikä johtamisessa on askarruttaa



1.) Johtamisen mittarit: olisiko syytä heittää joitakin perinteisiä johtamismittareita romukoppaan ja tuoda uusia tilalle?

Muutoksia on tapahtunut paljon - sekä rysäyksellisiä että hiljaisen hiipiviä (jälkimmäiset ovat vaikeammin haarukoitavissa…)

2.) Johtamisympäristöt: johtamisen tarkastelu suhteessa mihin? Onko johtamistantereelle ilmaantunut uusia telttaleirejä, sotureita, apujoukkoja, sissijoukkoja tai miinakenttiä, joita ei aiemmin ole ollut? (esim. sosiaalinen media, perinteisen median muuttuminen, uudet sidosryhmät sekä virtuaalit että reaalit jne.)
Verkostoitumisen haasteet yrityksessä: voiko verkostoitumista ylipäätään johtaa tavoitteellisesti yrityksessä vai onko se puolivilli "rönsyviidakko"? Onko johtajalla keinoja / tarvetta suunnata henkilöstön verkostoitumista yrityksen toimintaa optimaalisesti tukevaksi? Ovatko HR-osastot tässä skarppina ja tilanteen tasalla?
Kun puhutaan johtamisesta, olisi hyvä pitää rinnalla myös henkilöstö. Alaistaidoista on jokin verran näkynyt kirjoittelua, mutta

johtaminen irrotetaan usein omaksi "autiosaarekseen", kun toisaalta kaivattaisiin enemmän "parivaljakko"-näkökulmaa (<- henk.koht. mielipiteeni). Siis enemmän yksilösubjekti -> hlöstöobjekti -määrittelystä moniobjektien yhteispeliin.

3.) Sisäinen ja ulkoinen johtaminen: mitä uusia taitoja johtajan edellytetään osaavan (joita aiemmin ei tarvinnut hallita): sisäinen ja ulkoinen viestintä, HR-kysymykset, talousjohtaminen, ITC-ratkaisujen vaikutukset yrityksen prosesseihin jne.? Organisaatioiden hallitusten roolien ja merkityksen muuttuminen ja sen vaikutus johtamistoimintaan?

4.) Mihin johtaminen on menossa / tulevaisuuden ihannejohtaminen: millaisin johtamiseväin yritykset ja yhteisöt pärjäävät tulevaisuudessa?

Pitääkö joka talosta löytyä jatkossa Kiinan- ja Intian-tuntijoita? Löytyykö tarpeeksi halukkaita johtajiksi? Arvojen liikehtiminen ja sen vaikutus?

Miten esim. kotimarkkinoiden käsite on muuttunut / muuttumassa (vrt. eräs yritys, joka 80-luvulla määritteli kotimarkkina-alueekseen Suomen ja Ruotsin, mutta 90-luvulla se sisälsikin edellisten lisäksi myös Baltian ja osan Venäjää).
Mielenkiintoista on, että eräs tutkimusten tekijä arveli rakenteiden yhdenmukaistuvan (EU:n säätely ja määräykset), vaikka toiminnot ja asiakassegmentit ovat monella tavalla sirpaloitumassa.



5.) Johtamisen kieli ja sen muutokset: vrt. kriteerien, laatukäsitysten/määritysten ja raamikehikon liikkuminen; vielä 90-luvulla tehtiin
työ t y y t y v ä i s y y s tutkimuksia, mutta 2000-luvulla olemme siirtyneet työ h y v i n v o i n t i tutkimusten tekemiseen. Onko johtamiskentän kielessä muita vastaavia termi-ilmiöitä? Mihin siirrytään muutosjohtamisesta? Uudistusten johtamiseenko (vrt. Sitran Mikko Kososen esittämä näkökulma siitä, että muutosten sijasta pitäisi puhua uudistuksista; en tiedä keneltä johtamistutkijalta ajatus alun perin on peräisin - lienee tuontitavaraa?)?

6.) Johtamisen tutkiminen: mitä asioita johtamisen tutkimisessa on 2000-luvulla nostettu esille? onko katvealueita, joita ei vielä ole

nostettu päivänvaloon?



Kysymyksiä taisi kertyä kopallisen verran, kuulisin mieluusti millaisia muunlaisia pohjamietteitä johtamisteemasta oli ilmassa?





Hyviä kesäpäiviä toivottaen

Leena

--------------------------------------------------------------------------

Leena Krekola

gsm: 050-3000 668

leena.krekola@kuuma.fi

Muistio 21.6.

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 21.6.2010 klo 8.30-10.30, Tieteiden talo, Kirkkokatu

Läsnä: Eila, Matti, Markus, Herkko


Tapaamisen tarkoituksena oli:

*

käydä läpi laivaseminaarissa saadut palautteet ja oppia niistä
*

suunnitella tulevaa toimintaa


Laivaseminaarissa saatua palautetta ja niistä ideoita:

*

plussaa saatiin -> kerrankin yleisöesityksessä PC-ohjelmisto (Markuksen rakentama Excel) toimi kangertelematta
*

käsittelemäämme aihetta (yksilön vastuu yhteiskuntaa kohtaan) pidettiin mielenkiintoisena
*

testin tehneelle henkilölle tulostuva ”sertifikaatti” vahvuuksineen ja parannusalueineen sai kiitosta
*

esitystämme pidettiin ”hieman pitkänä”, kuvat eivät näkyneet kaikille ja äänen kuuluvuus oli huono
*

vertailuarvoja muilta testin tehneiltä olisi haluttu kuulla, mm. ”mikä on hyvä taso”
*

testissä saadun tuloksen analysointia kaivattiin


*

päätettiin: lisätään testin ohjeistukseen ”tee testi uudelleen vuoden kuluttua ja vertaa tuloksiasi”
*

Laatukeskus voisi pyytää ja kerätä tuloksia testin tehneiltä henkilöiltä ja tulostaa niistä keskiarvoja, hajontaa jne.


Työmme markkinointi:

*

työmme ja siinä oleva testi on ladattavissa verkosta, tämä Laatukeskuksen jäsenille tiedoksi
*

testiä voi käydä katsomassa, kokeilemassa ja voi jättää kommentteja
*

klubimme jäsenet voivat edelleen markkinoida hengen tuotettamme ”sitä saa käyttää laajemminkin, kun mainitsee lähteen”


Jatkoajatuksia:

*

innostusta löytyy aloittaa syksyllä uusi aihe, uusin voimin
*

pohdittiin, olisiko hyvä ottaa aiheeksi jokin työelämään liittyvä haaste – viime aikaiset työmme ovat liittyneet henkilöiden yksityiselämään enemmän kuin työelämään
*

eräs aihe nousi esille: monissa organisaatioissa haukutaan johtamista, ”meillä on johtajuus-ongelma” – mitä oikeastaan haukutaan, mitä osaa johtamisesta, mikä ongelma johtamisessa on?
*

tuo yllä oleva on siis vain yksi ajatus – lisää tarvitaan!


Seuraava tapaaminen:

Seuraava tapaaminen on 12.8.2010 klo 14 alkaen osoitteessa Tiilimäki 14, 00330 Helsinki, tarjolla on myös mansikoita ja marenkia.

Tapaaminen käynnistää syksyn työskentelyn:

*

ideoidaan käsiteltävä aihe
*

pyritään kehittämään työskentelytapojamme siten, että kaikki jäsenet pääsevät mukaan (tapaamistiheys, tapaamisajat aamulla vai illalla, yksin vai parityöskentelyä jne.)



Jakelu: Eija, Anri, Eila, Tuire, Leena, Matti, Virpi, Markus, Herkko

Klubityö 2010: Vastuuta vai vastuutta - yksilön yhteiskuntavastuu

Mihin minä yksilönä voin vaikuttaa?
Testaa yhteiskuntavastuusi!


Jos haluat tulostaa arviointilomakkeet, lataa ne tästä.



Jos haluat tietää, miten työmme syntyi, lue klubiraporttimme.

 

Huippuseminaarissa työ lopppuun

Tapaaminen: BM Hki 4
Aika ja paikka: 12.5.2010 klo 8.30-10.30, Tieteiden talo, Kirkkokatu
Läsnä: Matti, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli:
viimeistellä työmme esittelykuntoon laivaseminaariin
sopia seminaarin esittelytavasta

Työn läpikäynti ja Matin tekemä esittelykuvasarja:
pohdittiin, oliko työn esittely liian testipainotteinen
pitäisikö olla enemmän esillä se suuri työmäärä, jonka teimme yksilövastuun selvittämiseksi
todettiin mm, että vastuun muuttuminen iän myötä tulee hyvin esille
lisättiin joidenkin kuvien painoarvoa, mm vastuiden luokittelua ja niiden esteitä ja ulottuvuuksia

havaittiin, että kyselytyyppinen lopputulos (väittämät) oli ollut esillä jo työn alkuvaiheessa
päätettiin lisätä esityksen loppuun 4 kpl valokuvia arkielämästä, kadulta, kuvia, jotka konkretisoivat vastuuta tai vastuuttomuutta
todettiin, että Excel-ohjelmisto toimii nyt hyvin
havaittiin mahdollinen ongelma: kyselyyn vastaavan henkilön täytyy tallentaa vastauksensa ennen kuin siirtyy raportti-osuuteen, muuten raportin kehityskohteet ja vahvuudet eivät päivity
Markus: onko näin?

Esittely laivaseminaarissa:
matkalle ovat ilmoittautuneet Eila, Matti, Markus ja Herkko
Matti toimii pääesittelijänä
Eila, Markus ja Herkko ”heittävät herjoja” eli täydentävät ja keventävät Matin esitystä
lopuksi Markus esittelee kyselyohjelmiston ja demoaa sen
Matti esittää lopuksi hyvän lopputoteamuksen: ”Valinta on sinun”

Seuraava tapaaminen:
Laivaseminaari lähtee 11.6. aamulla Turusta Maarianhaminaan ja iltapäivällä takaisin Turkuun.
Mukaan mahtuu vielä halukkaita!


Jakelu: Eija, Anri, Eila, Tuire, Leena, Matti, Virpi, Markus, Herkko

Loppurutistus viimeistelyä vailla

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 28.4.2010 klo 8.30-10.30, Tieteiden talo, Kirkkokatu

Läsnä: Eila, Matti, Markus, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli:

• käydä läpi benchmarkkauksen tuottamat muutostarpeet

• saattaa työ esittelykuntoon laivaseminaaria varten

Benchmarkkauksen tuomia palautteita ja päätöksiä muutoksista:

• muokattiin viiteaineistoa, mm ISO 26000 lisätään

• käytiin väittämiin ehdotettuja muutoksia läpi

  • joitakin pieniä muutoksia hyväksyttiin

  • pääosin pidettiin väitteet ennallaan – väittämiä voi nimittäin ”viilata” loputtomasti

• Exceliin pohjautuva väittämäkokoelma ja niiden vastausmenettely

  • Excelin makroja muokattiin siten, että ohjelma on käyttökelpoinen kaiken tasoisille vastaajille

Sovittiin:

• Matti tekee esittelykalvot (kuvat) laivaseminaariin

• seminaariin paperiversio Taunolle

• Eila muokkaa Anrin kanssa Anrin tekemää tekstiä

• muokattu Excel-patteristo: Herkko toimittaa sen Markukselle, joka edelleen muokkaa sen valmiiksi

Seuraava BM Hki 4 –klubin kokous:

Merkittiin ylös varapäivä, jos on tarvetta vielä kokoontua ennen laivaseminaaria:

Keskiviikko 12.5.2010 klo 8.30, Tieteiden talolla

Jakelu: Eila, Matti, Markus, Herkko

Yksilön yhteiskuntavastuun testiversio

VASTUUTA VAI VASTUUTTA?

MIHIN MINÄ YKSILÖNÄ VOIN VAIKUTTAA?

TESTAA YHTEISKUNTAVASTUUSI

Testaa itsesi ja löydä kehittymismahdollisuutesi parantaa yhteiskuntavastuusi tilaa. Alla olevalla mittarilla kartoitetaan talouteen, yhteiskuntaan, työpaikkaan, terveyteen, ympäristöön ja eettisiin valintoihin liittyviä asioita, joiden kanssa olet joka päivä suoraan tai välillisesti vaikutuksissa. Testin suorittamiseen kuluu sinulta n. 20 min. Tuloksena saat luvun, joka osoittaa tasosi yhteiskuntavastuun kantajana sekä ehdotuksen niistä kehittämiskohdista, joita voit vielä mahdollisesti parantaa!

Testityökalu on nyt kokeiluvaiheessa.

Jos sinulla on uusi Excel, lataa kokeiluversio tästä
Vanhemmalla Excel- tai Open Office ohjelmalla toimiva versio löytyy tästä
Pienenä tiedostona työkalu löytyy tästä
Tosipieni ja toiminnaltaan rajoitettu tiedosto saatavissa tästä

Kirjoita palautteesi testimenettelystä, työkalun toimivuudesta ja omista tunnoistasi kommenttina tähän tekstiin tai lähetä matti.leskinen(at)iki.fi

Testiversio valmistumaisillaan

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 7.4.2010 klo 8.30-10.30, Tieteiden talo, Kirkkokatu

Läsnä: Eila, Matti, Markus, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli:

• laittaa BM- työmme testauskuntoon

Kerrattiin aikataulu:

• testaus Laatusenioreille 13.4.2010, sen palautteiden pohjalta ”viritys”

• 15.4.2010 testin lähetys haluttuihin osoitteisiin (klubilaisilta 5 osoitetta / henkilö)

• testin palautus 23.4.2010

• klubiraportin luonnos 21.4.2010

• työn viimeistely 28.4.2010

• esitys laivalla 11.6.2010

Työn sisällöstä:

• kansilehti on sivu no 1

• sitten noin 9 sivua ”prosessin kuvausta” eli miten työmme on edennyt ja valmistunut

• testi tulee loppuun linkkinä, sen eteen ”motivointiteksti” (jota vähän lyhennettiin)

• laivalla osallistujille jaettavaan mappiin tulee yllä olevan lisäksi malli täytetystä testistä ja sen tulosraportista

• lisäksi laivalle tarvitaan esittelydioja

Testistä:

• testi aukeaa Excelissä

• sinne tulee otsikko, motivointiteksti, ohjeet ja Start-nappula

• nyt muokattiin väittämien määrää ja sisältöä

• Excel tuottaa myös tulosraportit ja kokonaisarvosanan (esim. 73 %)

• testin loppuun voidaan lisätä ruutu, johon voi antaa palautetta: ”tunnistitko itsesi?”, ”tee testi uudelleen 3 kk kuluttua ja vertaa kehitystäsi”, ”onko sinulla kehittämisideoita?” jne

• harkittiin yleiskommenttia ”Olet saanut yli 70% -arvosanan, olet siis hyvin yhteiskuntavastuullinen, onnittelumme” tai jotain tuollaista …

Sovittiin:

• Markus muokkaa Excelissä olevia väittämiä ja raportteja

• toivomus on, että ”tavallinen” Excelin käyttäjä onnistuu testin tekemisessä

• Laatuseniorit saavat testin nähtäväksi ennen kokousta, kokouskutsun mukana

Seuraava BM Hki 4 –klubin kokous:

Keskiviikkona 28.4.2010 klo 8.30, Tieteiden talolla

Jakelu: Eila, Matti, Markus, Herkko

Tuote ja sen syntyminen

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 10.3.2010 klo 8.30–10.30, Tieteiden talo, Kirkkokatu

Läsnä: Eila, Virpi, Matti, Markus, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli:

• muokata väittämiä ja sopia BM-kohteista

Keskustelussa esille tullutta:

• erotetaan BM-prosessin lopputuloksena oleva ”tuote” ja se tapahtumaketju, jolla tuote on saatu aikaiseksi

• väittämiä muokattiin, lisättiin, vähennettiin

• pohdittiin pistelaskua

  • painotetaanko vastauksia jotenkin vai ovatko kaikki saman painoisia

• pohdittiin myös pyytää BM-vastaajalta hänen omaa näkemystään siitä, onko väittämän esittämä asia tärkeä vai vähemmän tärkeä

• BM-vastaajan antamat tulokset voidaan esittää ”käppyröinä”

  • pystysuorassa viivat vastauksista ja niiden tärkeydestä – silloin näkyy heti tärkeyden ja toteutuksen välinen ero

  • ympyrämuodossa voitaisiin esittää alueittain erot tärkeyden ja toteutuksen välillä

• lopputulostuksena vastaajalle voidaan antaa:

  • 5 kehityskohdetta (korkea tärkeys ja matala suoritus)

  • 5 vahvuutta (korkea tärkeys ja korkea suoritus)

• lisäksi tarvitaan työmme loppuun viemiseksi:

  • ”motivointitekstiä” vastaajalle

  • vastaamisen käyttöohje

  • kyselyn loppuun kyselyikkuna (miltä tuntui ja mitä parannettavaa) vapaamuotoisia palautteita varten

Sovittiin:

• klubiraportin hahmottavat Eila, Anri, Matti

• Markus yrittää saada alustavan väittämäkokonaisuuden ennen Pääsiäistä koekäyttöön

• jokainen klubilainen voi teettää testin lähisukulaisillaan Pääsiäisen aikaan, kohteena saisi olla eläkeläisiä, mutta myös mielellään työelämässä olevia henkilöitä

• 13.4.2010 BM-kohteena ovat Laatuseniorien kokouksessa mukana olevat henkilöt

Seuraava BM Hki 4 –klubin kokous:

Keskiviikkona 7.4.2010 klo 8.30, Tieteiden talolla

Jakelu: Eila, Virpi, Matti, Markus, Herkko

Yhteiskuntavastuustandardiin tutustumassa

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 9.3.2010 klo 8.30-11.30, SFS, Malminkatu 34

Läsnä: Susanna Vahtila (SFS), Eila, Eija, Matti, Markus, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli :

• perehtyä standardin ISO 26 000:n määrityksiin yrityksen yhteiskuntavastuusta

• muokata, lisätä tai vähentää tämän hetkistä listaamme väittämistä

Keskustelussa esille tullutta:

• Susanna esitteli ISO 26 000 sisällön ja sen keskeiset kohdat, erityisesti luvun 6 ”Opastusta yhteiskuntavastuunydinaiheista” :

• ISO 26 000 on ”should” –tyyppinen julkaisu, se ei siis sovellu sertifiointitarkoitukseen

• arveltiin, että 5 vuoden kuluttua saadaan ns. vaatimusstandardi organisaation yhteiskuntavastuusta

• ISO 26 000 soveltuu kaikille organisaatioille, ei siis pelkästään yrityksille

Lisää väittämiä:

• Susannan esityksen jälkeen otettiin esille asioita, jotka meidän listaltamme vielä puuttuivat

• saatiin seuraavat 11 kpl lisäväittämiä:

1. En syrji … (rodun …) perusteella muita ihmisiä

2. Otan huomioon työtovereiden tukemisen, hyvinvoinnin ja työilmapiirin rakentamisen

3. Teen toisten henkilöiden työnteon helpoksi ja mielenkiintoiseksi

4. Tunnen ja arvostan työkavereiden työtä

5. Olen tietoinen asuntoni energiatilasta ja pyrin säätämään asuntoni lämpötilan suositusten mukaiseksi

6. En ottaisi (missään tilanteessa) lahjuksia vastaan enkä ole muutenkaan korruptoitunut

7. Kilpailen reilusti ja toimin oikeudenmukaisesti kanssaihmisten kanssa

8. Olen aktiivinen ja tietoinen kulutuspäätöksistäni

9. Vältän turhia hankintoja

10. Kierrätän ja tuunaan vanhoja tavaroita

11. Olen tietoinen mahdollisuuksista vaikuttaa lähiympäristöön

• lisäksi ehdotettiin muokattavaksi aikaisemmassa listassamme ollut väittämää ”Noudatan lakeja parhaani mukaan” muotoon ”Noudatan lakeja”

Sovittiin:

• Markus muokkaa yllä olevat uudet väittämät sujuvasanaisiksi ja sijoittaa ne oikeiden otsikoiden alle

• lähettää ne kiertoon klubimme jäsenille kommentointia varten

• seuraavassa tapaamisessamme päätetään väittämät

Seuraava BM Hki 4 –klubin kokous:

Tiistaina 30.3.2010 klo 8.30, Tieteiden talolla

Jakelu: Eila, Eija, Matti, Markus, Herkko