Tässä lyhyesti slow-teemaan liittyviä mietteitäni.
Ytimenä
- rytmit (aika- ja toimintorytmit)
- kalenterirytmit (vrk/kk/vuosi jne.)
- instituutioiden rytmit (toimintavuosi, tilikausi, vuosikellotetut toiminnot, kouluvuosi, jne.)
- yksilön elämänrytmit (työt, harrastukset, nuoruus, keski-ikä, vanhuuskaudet, juhlakaudet jne.)
- yksilön ja organisaation valmiudet /tarpeet / halut / vaikuttamismahdollisuudet/ säädellä yllä mainittuja rytmejä
- virtuaaliaika?
Syyt ja seuraukset
- slow-teeman esiintuleminen on seurausta tietyistä kehityskuluista:
ilmiön ymmärtämisen kannalta on toki tärkeää ymmärtää menneisyys, josta juuret juontuvat,
mutta kiintoisampaa olisi pohtia, mihin slow-elämä (yksilö"hidastelu" tai joukko"hidastelu") johtaisi nyt ja tulevaisuudessa?
Terminologia:
Matin huomio slow-termin suomennoksesta oli mainio: puhummeko hidastamisesta, leppoistamisesta, verkkaistamisesta vai kehitämmekö oman käännöksen?
Tositarinaa vauhdikkaasta innovaatiosovelluksesta tavaratalossa.
"Esimerkiksi vuonna 1898 Harrods otti käyttöönsä Englannin ensimmäiset "liikkuvat portaat",
joita ei muualtakaan maailmasta siihen aikaan vielä monia löytynyt.
Tarina kertoo, että liukuportaisiin uskaltautuneille asiakkaille tarjottiin portaiden yläpäässä
brandyryyppy hermojen lepuuttamiseksi."
Artikkeli: Harrodsilla on kaikki mahdollista (s. 84-87), kirjoittaja: Annu Brown.
Lähde: Kehittyvä kauppa no 7/2010 (K-ryhmän lehti)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti