Pelin kehittämisajatuksia Tuija Matikan ideoimana

Tuija Matikan terveisiä/ideoita pelikentällemme.

Yleistä pelin kehittämisestä:

-Tuija pitää hyvänä viitekehyksenä peliajatuksillemme Aku Kopakkalan kirjaa-Porukka,jengi,tiimi-ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen (Edita 2005)

Tuija on kirjoittanut artikkelin Tiede 2/2006 lehteen artikkelin Tiimi syntyy taistellen ja työstellen. Siinä hän viittaa Aku Kopakkalan kirjaan ja Tuckmanin artikkellin Development sequence in small groups (1965), jossa jokainen tiimi käy läpi neljä vaihetta:
-forming (haistelu)
-storming(taistelu)
-norming (maistelu)
-performing(työstely)
Myöhemmin tähän on lisätty ryhmän purkaminen

Onko eläinpelimme sopiva kaikkiin eri vaiheissa eläviin porukoihin?

Pitäisikö meidän huomioida tiimiytymisen vaiheet jotenkin pelin kulussa, pelin sisällössä tai purkuvaiheessa?

Minua kiinnostaa ajatus, sopiiko pelin idea sinun organisaatioosi ja/ tai toimintaympäristöösi. Jos kyllä, niin miksi. Jos ei, niin miksi.
Mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää, jotta se sopisi paremmin erilaisiin toimintaympäristöihin?

Tarve ja analysointivaihe:

Peli alkaa tilanteesta, jossa Aarniometsässä on eletty rauhassa satoja vuosia. Ja sitten tulee ihminen paikalle.....

Onko tämä sopiva alku erilaisissa ympäristöissä?

Esimerkiksi Nokialla on jatkuva muutos päällä. Ei olla eletty rauhallisessa Aarniometsässä. Monissa yrityksissä on YT-neuvottelut kerran vuodessa.
Pitäisikö tällaisten asioiden vaikuttaa pelin lähtökohtiin?
Nauraisivatko nokialaiset meille?

Muutosvaihtoehdot:

Tarinakortit – skenaariopankki?
Kiinteä tarina aloittelijoille, muille vapaampi.

Pitäisikö erilaisille ryhmille olla vaihtoehtoja?

Ryhmässä saattaa olla vahvoja intressiristiriitoja. Projektissa saattaa olla alusta asti häviön tuntu (YT-neuvottelut).
Miten niitä voisi käsitellä pelissä?

Projektin käynnistys ja toteutus:

Projektin toteutuksessa voisi varautua yllätyksiin.
Onko tilanteita, joissa jonkun/ joidenkin pitää uhrautua/ tulla syödyksi?
Millaisissa käytännön projekteissa näin voisi olla?

Peliä voisi ohjata esim. toisesta metsästä tulleilla sähköposteilla, joissa kerrotaan a) epäonnistumisista b) uhrautumisista c) syödyiksi tulemisesta jne.

Eturistiriitoja – niille hyvä, entä meille (globalisaatioajatus)
Kannattaako olla solidaarinen?

Voisi ehkä käyttää pelin aikana ongelmanratkaisumenetelmiä.

Projektin päättäminen ja evaluointi:

Projektin päättyessä jokaisen osallistujan pitäisi olla jollakin tavalla sankari.
Jokaisella hyvä ja huono puoli

Opetus: kukaan ei pysty yksin….


Pelin purkuvaihe

Jos peli olisi jäänyt jumiin, ei purkuakaan kannata tehdä koko pelille, vaan keskittyä jumikohtaan.

Kun peli on oikean projektin alussa, ko. projektin tavoitteet varmaan vaikuttavat purkuun. Purku toisaalta saattaa kirkastaa oikean projektin tavoitteita.