BM-kysymyksiä (tai -väitteitä) SLOW-kriteereistä 4 ja 7 (Markuksen lista)

Moro vaan!

Yritin tossa päivällä funtsia asioita, joista sovittiin.

Kysymyksiä kyllä löytyy, mutta tasosta en ole varma. Itse nautin niitä tehdessäni, varsinkin jälkimäistä, kriteeri kuutosta. Oikeastaan voisi tehdä vähän reippaampia herjoja, kysymyksiä joissa on SLOW-filosofiaa sisällä, nehän voivat olla samalla väittämiä, että näin täytyy asiat olla organisaatiossa.

Terveisin
Herkko

SLOW-kriteeri (Eilan lista)	Kysymyksiä tai väittämiä
Kriteeri 8. Riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta	Miten henkilöstöä kuunnellaan toiminnan suunnitteluvaiheessa? miten henkilöstön näkemyksiä saadaan liittyen visioon, päämäärään, strategiaan? miten varmistetaan, että nämä on sisäistetty miten tavoitteista sovitaan, miten ne asetetaan , ettei hiosteta liikaa, vaan kuunnellaan toiveita, jaksamista, haluamista miten kuuntelu tapahtuu urasuunnitelmia tehtäessä miten kuunnellaan henkilöstön kehittämistoiveita, -tarpeita miten keskustellaan visiosta, päämäärästä, strategiasta ymmärretäänkö, sisäistetäänkö ne, miten se on varmistettu miten henkilöstön kehityssuunnitelmat tehdään, miten henkilöstö otetaan mukaan miten esimiesten koulutus on hoidettu (tiedot, taidot, esimiesosaaminen) Millaista on vuorovaikutus toiminnan aikana? onko johto tavattavissa vai punaisten valojen takana, toimivatko suhteet miten kuunnellaan, kysellään toiminnan etenemisestä miten huomioidaan mahdolliset muutostarpeet, esim. resurssit, aikataulut miten henkilöstöä rohkaistaan keskustelemaan ja ottamaan kantaa toimintaan ja tekemään itsenäisiä päätöksiä henkilöstöjohtamisen periaatteet ovat olemassa miten esimiesten (aito) tukeminen näkyy käytännössä Miten jälkikäteen annetaan palautetta, puolin ja toisin, miten se vaikuttaa tulevaan toimintaan miten selvitetään ”onko ollut kivaa”, meneekö henkilöllä ja yhtiöllä hyvin, nauttiiko henkilö töissä olemisesta miten arvioidaan onnistumista miten annetaan ja saadaan palautetta mitkä ovat palautteiden antamisen periaatteet, ovatko ne henkilöstön ja esimiesten tiedossa onko näyttöä, että palautteen antaminen ja kehittämisarvioiden tekeminen olisivat vaikuttaneet tulevan toiminnan suunnitteluun miten varmistetaan, että ”hiljaisetkin” antavat palautetta ja saavat tukea parempaan suoritukseen (”parempi” = hyvä, ei nopeampi)
Kriteeri 6. Hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt	Miten organisaation rakenne on kehitetty, tukemaan SLOW-ajatuksia? miten on suunniteltu rauhallinen, miellyttävä työnteko miten rakenne (organisaatiokaavio?) tukee hyvää työtä onko organisaatiotasoja vähennetty Toiminnan organisointi, miten päivittäinen työ tehdään? miten töiden jakaminen, suunnittelu tehdään, huomioiden riittävät / sopivat resurssit tekevätkö ”kaikki kaikkea” vai onko tiukat rajat työtehtävissä saako tukea nopeasti, jos ongelmia ilmenee miten tieto kulkee (puhumalla, kirjoittamalla, sähköisesti) saadaanko heti päivän aikana tietoa töiden onnistumisesta saako nauttia työnteosta Miten yhteisesti sovitut pelisäännöt tukevat sopivanvauhtista työntekoa? miten pelisäännöistä sovitaan saako ottaa päiväunet saako tehdä etätyötä saako ylimääräisiä lomia miten byrokratiaa on vähennetty, esim. turha raportointi onko palavereja vähennetty mikä on kiellettyä mitä on pakko tehdä (esim. tultava töihin klo 8.00) voiko sääntöjä rikkoa

Kriteereistä väittämiä, muistio 7.2.2011

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 7.2.2011 klo 17-19, Tieteiden talo

Läsnä: Eila, Leena, Matti, Markus, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli:

• päästä jo tekemään benchmarkkaamiseen liittyviä kysymyksiä

Keskustelussa esille nostettua:

• vielä kerran jouduttiin kysymään: ”mitä me ollaan tekemässä”, sitten eteenpäin
• Markus oli tehnyt hyvän ristitaulukoinnin: Miten Eilan listan (ei siis Tiitisen listan) 10 SLOW-kriteeriä natsaavat IIP:n kriteereiden kanssa
• Eilan listan 10 kriteeriä ovat (Yhteisiä piirteitä eri slow-ilmiöihin ovat):

1. Eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys
2. Myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen
3. Ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin
4. Keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään tapaan toimia
5. Työn/tehtävän arvostaminen , hyvä suunnittelu
6. Hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt
7. Onnistuneet kokemukset
8. Riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta
9. Avoimmuus, hyvä johtaminen, selkeys
10. Terve hitaus kunniaan, annetaan enemmän aikaa ajattelulle ja palautumiselle

• ja kyllähän ainakin osa IIP:n ja Eilan listan kriteereistä natsasivat
• natsoja saivat parhausjärjestyksessä:

1. Onnistuneet kokemukset – 23 osumaa
2. Avoimuus, hyvä johtaminen, selkeys – 20 osumaa
3. Työn / tehtävän arvostaminen, hyvä suunnittelu – 19 osumaa
4. Riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta – 16 osumaa
5. Myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen – 16 osumaa
6. Keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään tapaan toimia – 10 osumaa
7. Hyvä rakenne ja organisointi – 8 osumaa
8. Ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin – 3 osumaa
9. Terve hitaus kunniaan, annetaan aikaa ajattelulle ja palautumiselle – 3 osumaa
10. Eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys – 2 osumaa

• saatiin siis ”Markuksen lista”
• sovittiin seuraavaa:
  • kukin meistä ottaa kaksi Markuksen listan kriteeriä, syventää sen ajatusta ja tekee kriteeristä kysymyksiä ja / tai väittämiä, joita voidaan mennä benchmarkkaamaan
  • Eila ottaa Markuksen listalta kriteerit 1 ja 10
  • Markus ottaa kriteerit 2 ja 9
  • Leena ottaa kriteerit 3 ja 8
  • Herkko ottaa kriteerit 4 ja 7
  • Matti ottaa kriteerit 5 ja 6
• 
  
  pohdittiin mahdollisia benchauskohteita: MML, Laatukeskus, Anrin Finpro, Managements Events jne

Seuraava tapaaminen:

Seuraava tapaaminen on keskiviikona 2.3.2011 klo 17 Tieteiden talolla, Matti varaa tilan.

ISO versus Slow

Tehtävänä on avata Eilan 10 SLOW-piirrettä ja peilata niitä ISO:n henkilöstöpalikan vaatimuksia vasten.

Otin esille ISO:n vaatimukset resurssien hallinnasta = luku 6.

Päävaatimukset siellä ovat:

• on määritettävä ja hankittava resurssit, joita tarvitaan toiminnan toteuttamiseen ja parantamiseen sekä asiakastyytyväisyyden lisäämiseen
• henkilöillä täytyy olla pätevyys, se pätevyys määritettävä
• huolehdittava koulutuksesta pätevyyden saavuttamiseksi
• varmistettava, että henkilö on tietoinen työtehtäviensä merkityksestä ja tärkeydestä sekä siitä, miten ne vaikuttavat laatutavoitteiden saavuttamiseen

Sitten katselin Eilan 10 piirrettä:

1. Eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys
2. Myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen
3. Ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin
4. JNE

Kun noita 10 piirrettä sitten katson ISO:n vaatimuksia vasten, niin vastaus näyttää olevan joka kohdassa saman suuntainen, toistuvaa jankutusta. Katso vaikka:

• EETTISYYS: eettisesti oikeat henkilöt on saatava, eettisyyden suhteen pätevyydet on määritettävä, on huolehdittava eettisyyden kouluttamisesta, henkilöiden on tiedostettava eettisyyden merkitys omassa työssään
• MYÖNTEISYYS: myönteiset henkilöt löydettävä, myönteisyyden suhteen pätevyydet määritettävä, huolehdittava myönteisyys-koulutuksesta, tiedostettava myönteisyyden vaikutus
• JNE

Ei tämä nyt oikein minulta luista! Tuntuu vähän kummalliselta.

Olenko väärillä jäljillä, ymmärtänyt tehtävän väärin?

Hei, auttakaa minua! Kommentoikaa!

Onko teidän kotitehtävänne lähtenyt sujumaan?

Onkohan minulla väärät 10 piirrettä? Muistelen, että eilen oli esillä lista, jossa ”eettisyys” oli numero kaksi?! Oliko kyseessä jokin toinen listaus?

Terveisin

Herkko

Itse en ole vielä päässyt kotitehtävään käsiksi, mutta ehkä voisit tarkastella sitä, miten Eilan listaamat asiat korreloivat standardin vaatimusten kanssa. Eli löytyykö sieltä myönteisyys jollakin tavalla ilmaistuna, löytyykö eettisyys? Tuo ISO voi olla vähän hankala tämän tehtävän kannalta, tarvitaan ehkä jotain luovaa lähestymistapaa. Muuta en valitettavasti keksi tähän hätään, toivottavasti tästä on jotain apua.

Torstaiterveisin

Markus

Moro vaan Markus ja muut!

ISO:n puolelta ei paljoa eettisyyttä löydy, sen vaatimukset ovat liikkeenjohdon perusasioita eli tyyliin ”on oltava sitä ja tätä”, miten sitten se ”sitä ja tätä” on ratkaistu, on organisaation oma asia, eettisesti tai epäeettisesti, kunhan vaan toimitaan lakien ja asetusten sisällä.

Laatupolitiikassa organisaatio voi todeta kyllä jotakin vaikka eettisyydestä tai jostain muusta SLOW-asiasta. Laatupolitiikassa pitää nimittäin näkyä ainakin seuraavat kolme asiaa: 1. suhtautuminen asiakkaaseen ja asiakkaan vaatimuksiin, 2. suhtautuminen jatkuvaan parantamiseen, ja 3. jokin päämäärä, josta voidaan vetää tavoitteet organisaatiolle.

Yritän pohtia asiaa vielä luovalla tavalla, katsotaan.

Kiitos vinkeistä!

Herkko

inusta Markuksen kommentit osuivat asian ytimeen.

Tässä joitakin mieleeni tulleita pointteja, vilkaise voisiko näistä keriä jotakin eteenpäin?

1-kohdassa voisi pohdiskella, milloin asiakkaalle voi antaa slow-palvelua (vrt. puhelinoperaattori, rentoutushieronta, opetus, vanhustenhoito, pikaruokaketjun myymälä, gourmetravintola (hitaasti kasvanutta ruokaa, nopeasti kokattuna ja ripeästi tarjoiltuna…) jne.)

2-kohdassa voisi pähkäillä, voiko slow-periaatteita ujuttaa jatkuvan parantamisen prosesseihin tms.

3-kohdassa voisi miettiä, tähdätäänkö organisaation päämäärään slowlla, flowlla - vai kvartaalikiireellä yms.

Oikeastaan olisi kiinnostavaa tuumailla, sopiiko slow-ajattelu tai slow-toiminta ollenkaan näihin laatu- tai mittaristokehikkoihin?

Sopiiko slow vain elämään, muttei työelämään… Saisiko slowsta lisää laatua? Voidaanko visioida slow-laatutyökalua?

Mikä on slown (laatu)/(laskenta)kaava? Onko toimintoon käytetty aika oleellisempi kuin saavutettu tulos? Matti googlaili kokoontumisessa

viimeksi slow-analyysejä; ehkäpä niistä voisi irrota jotakin kiinnostavaa - jos Matti ehtii penkoa niitä vielä tarkemmin?

Kun pyöritellään tätä kehikkokasaa, ehkä sieltä löytyy se punainen langanpätkä, jonka voimme ottaa tarkemmin luupin alle

- kunhan on ensin pengottu ja myllerretty.

Mietintäterveisin

Leena 

Kiitos Leena!

Yritin ilmeisesti soveltaa liian tiukasti ISO:n vaatimuksia meidän SLOW-ajatteluun.

Nuo sinun ajatuksesi:

1-kohdassa voisi pohdiskella, milloin asiakkaalle voi antaa slow-palvelua (vrt. puhelinoperaattori, rentoutushieronta, opetus, vanhustenhoito, pikaruokaketjun myymälä, gourmetravintola (hitaasti kasvanutta ruokaa, nopeasti kokattuna ja ripeästi tarjoiltuna…) jne.)

2-kohdassa voisi pähkäillä, voiko slow-periaatteita ujuttaa jatkuvan parantamisen prosesseihin tms.

3-kohdassa voisi miettiä, tähdätäänkö organisaation päämäärään slowlla, flowlla - vai kvartaalikiireellä yms.

taitavat antaa enemmän pontta pohdiskelulle.

Yritän niistä eteenpäin.

Terveisiä muuten landelta: tulimme iltapäivän alussa mökille, vietämme aika usein juuri torstain loppupäivästä sunnuntain puoleen päivään maaseudun rauhassa. Täällä on aikaa pohdiskella vaikkapa SLOW-ajatuksia. Täällä ei ole ketään (vain suloinen pikku-vaimoni ja minä), on hiljaista, lähin asukas on kolmen kilsan päässä, jäniksen ja valkohäntäpeuran jälkiä oli piha täynnä kun tultiin, lunta on satanut ja sataa hissukseen koko ajan, pakkasta on viisi astetta, huomenna täytyy tiputella lunta katoilta. Onneksi laajakaista toimii.

Terveisin

Herkko

Moro vaan! Yritin taas eteenpäin. Seuraavia ajatuksia tuli (numerointi Leenan vinkeistä):

1.       Annetaan asiakkaalle, mitä asiakas pyytää, mutta myös sitä mitä asiakas tarvitsee, vaikkei asiakas sitä vielä tajuakaan (pyyntö ja tarve eivät ole samoja asioita) . Se tarve voisi olla SLOW-ajatuksia asiakkaan toimintaan, ideointia asiakkaan hyväksi, eduksi.

2.       Organisaation oman toiminnan parantaminen voisi suuntautua henkilöstön tyytyväisyyden lisäämiseen, sisältäisi SLOW-ajatuksia. SLOW lisää henkilöstön tyytyväisyyttä ja sen kautta organisaation aikaansaannoksia (jos organisaatio osaa hyödyntää).

3.       Päämäärä voisi olla vaikka ”maailman paras työpaikka” – riippumatta asiakkaista ja tuotteista (palveluista), kunhan samalla toteutuu riittävä kannattavuus eli siis kaikki huomio henkilöstön tyytyväisyyteen.

Kyllä SLOW-ajattelu sopii paitsi yksityiselämään, niin myös työelämään. Voi olla jopa niin, että SLOW on tärkein työkalu saada henkilöt tulevaisuudessa sitoutumaan työelämään. Se organisaatio, joka tämän ensimmäisenä tajuaa, on vahvoilla.

SLOW’n tasoa  on vaikea mitata numeroilla, parempi olisi itsearviointi (mitenkähän Good place to work –kilpailussa arviointi tapahtuu?)

Katsoin Googlea:

Etiikka ja moraali käsitetään usein lähes synonyymeiksi. Ne erotetaan kuitenkin joskus niin, että etiikalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista ajattelutapaa, jonka pohjalta ihminen suhtautuu moraalisiin kysymyksiin.

Moraali viittaa vallitseviin käsityksiin oikeasta ja väärästä (kuvaileva käyttö), siihen mikä on oikein ja väärin (normatiivinen käyttö) sekä etiikkaan eli moraalifilosofiaan.

·         Etiikka on periaatteellisempaa, jopa filosofista pohdiskelua hyvästä elämästä.
Esim. "Heikompia pitää auttaa", "Ihmisen tulee elää niin, että ei tee toisille pahaa vaan pyrkii auttamaan muita", "Puhtain asein puhtaan asian puolesta" ja "Lähimmäistä tulee rakastaa" ovat esimerkkejä erityyppisistä eettisistä periaatteista.

·         Moraali on käytännöllistä  oikeiden ja väärien tekojen erottelua.
Esim. "Abortti on väärin", "Liikennesääntöjä ei saa rikkoa", "Onnettomuuden uhria tulee auttaa", "Kaupasta ei saa varastaa" ja "Koulun alueella ei saa polttaa tupakkaa" ovat esimerkkejä erityyppisistä moraalisista kannanotoista

Yritin pohtia myös, mikä olisi ”ääriesimerkki” SLOW-ajattelusta, mutta ei se vielä oikein irronnut.

Terveisin

Herkko