Kiire, mikä se on?

Herkko
Katselin sanakirjaa ja siitä havaintoja, ehkä jopa oivalluksia:
* kiire = hurry
* kova kiire = rush
* minulla on kiire = I am in a hurry
Ja toisinpäin:
* hurry = kiire (substantiivi) tai kiirehtiä (verbi)

"Kiirehtiä" siis taitaa tarkoittaa "panna lisää vauhtia", henkilö siis
kiirehtii toista henkilöä eli kiirehdi = hurry up!

Eilen oli mulle uusi oivallus, että palomiehillä ei ole kiire, he vain
työskentelevät nopeasti ja tehokkaasti.

Liittyykö suomalaiseen sanaan "kiire" aikaraja eli kiire on sitä, että ei
ehdi tehdä jotakin johonkin aikarajaan mennessä?

Pitäisikö meidän ensin määrittää termi "kiire" - onko se nopeata työntekoa
vai onko se sitä, että ei ehdi tehdä annettua / sovittua työtä aikarajaan
mennessä?

Palomiehillä ei ole aikarajaa, jolloin talo pitäisi olla sammutettu. He
sammuttavat talon nopeasti, tehokkaasti, järkevästi.

Mun mielestä "kiire" voisi olla määritettynä sitä, että annettu aika ei
riitä annettuun tehtävään / tehtäviin. Kiire on siis yllättävästi ilmaantuva
aikapula.
Ja silloin syynä voi olla joko se, että:
1. alun perin on suunniteltu pieleen jonkun työn tarvitsema aikamäärä tai
2. työtä on tullut lisää tehtäväksi ilman että on annettu lisää aikaa tai
3. työtä tehtäessä on ilmaantunut ongelmia, jonka takia alkuperäinen annettu
aika ei enää riitä.

Matti
Nykysuomen sanakirja määrittelee:
1 s. Tila, jolloin jkn tai jnk on ehdittävä tehdä jtak mahdollisimman nopeasti t. niukassa, tavallista lyhyemmässä ajassa, käytettävän ajan niukkuus t. puute, hoppu, hätä
2.s. päälaki

Sanakirjan määritelmä kattaa siis sekä nopean tekemisen että tavallista (tai suunniteltua) lyhyemmässä ajassa tekemisen ja myös hepulin ja hädän.

Tuikun kiteytys "Kiire on kiireessä" rajaa yleiskielen merkitystä niin, että kiire aivoissa koettu tila, yksilöllinen tunne. Nopeasti, mutta suunnitellusti ja hallitusti tekeminen ei luo kiireen tunnetta.