Testausta mm. Laatusenioreilla

Slow kysymysten testausta, versio 3-1

View more presentations from veli41.

Testin kehittelyä 15.3

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 15.3.2011 klo 15.30-17, Tieteiden talo

Läsnä: Eila, Matti, Teuvo, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli:

• valmistella testiä seuraavaksi päiväksi Anrin luona

Keskustelussa esille nostettua:

• Anrille samat kysymykset
• tasoja voisi olla kolme: erinomainen, tavanomainen (normaali), huono
• Teuvo käy testaamassa omilla kavereillaan
• muokattiin kysymysten ulkoasua, esim:
  • osumat pois
  • no 1 : lisätään palkitseminen
  • no 2 : hyvä edellytysten luonti = johtaminen
  • loppuun: mikä yllä kuvatuista asioista eniten kuvaa SLOWta
  • asteikko 1-3 (eikä 1-5)
• pitäisikö erikseen testata nuoret ja vanhat
• no 7:n 3. kysymys -> 8 tai 9
• mitä ollaan tekemässä (mitä esitetään loppuraportissa)?
  • arvioimisen työkalua tj:lle – herättää oivalluksia, jotka vievät kohti SLOWta

Sovittiin siis:

• huomenna 16.3.2011 mennään Anrille klo 14.30
• Teuvo testaa kavereillaan

Seuraava tapaaminen:

Seuraava tapaaminen on keskiviikkona 23.3.2011 klo 16 Tieteiden talolla.

Jakelu: ei jakoon

SLOW-kysymysten testausta

Herkko:

Kysymysten asettelu Tommolle liukui itsestään siihen suuntaan, että kysytyksi tuli:

1. Onko tämä asia (esim. onnistuneet kokemukset) mielestäsi SLOW-asia ja miten tärkeä (asteikolla 1-5)?
2. Miten se on hoidettu ja miten hyvin se on hoidettu teidän yrityksessänne (asteikolla 1-5)?
3. Miten se hoidettaisiin mahdollisimman hyvin?

Suulliset vastaukset poukkoilivat vähän sinne ja tänne – kysymykset eivät ole kovin helppoja nääs.

Oppi tästä testauksesta oli mm:

• mitä haluamme saada kohteelta kunkin kysymyksen kohdalla selville = pohdintaa ja selkeämpi kysymys
• kyselyä on johdettava kohti haluamaamme kysymystä, kohti sitä, mitä haluamme tietää
• pitäisikö lähettää kysymykset etukäteen

Kysymys nolla (lämmittelykysymys): mikä on mielestäsi SLOWta, mikä on SLOWn ydin, miksi?

• vastavoima jenkistä tulleelle tehokkuudelle.

Sitten laatimamme väittämät:

1. Onnistuneet kokemukset (23 osumaa)
   • tämä on merkittävä puute meillä (siis Tommon IT-alan firmassa)
   • pitäisi hyvin menneen keikan tai suorituksen jälkeen jaksaa vielä keskustella, miksi meni hyvin
   • IT:tä käytetään oikeastaan väärin – yritetään vain nopeuttaa asioiden käsittelyä

2. Avoimuus, hyvä johtaminen, selkeys (20 osumaa), reiluus
   • tämä (siis avoimuus) on seuraus edellisestä, ei toisin päin

3. Työn / tehtävän arvostaminen (19 osumaa)
   • Arabian ranta (Tommon asuinalue): siellä asuu onnellisia ihmisiä, miksi?
   • monikerroksellisuus, on uutta ja vanhaa asumusta, on ratikka ja puistoalue 200 m päässä, on taideteoksia talojen seinissä, lapset voi lähettää ulos ilman pelkoa auton alle jäämisestä, on yhteisöllisyyttä, yhteisesti järjestettyjä tapahtumia jne

4. Riittävästi kuuntelua ja aitoa vuorovaikutusta (16 osumaa)
   • on SLOW-juttu, IT-alalla kiire on pahin vihollinen
   • pienyrittäjäfirmoissa (esim sisustajat) tämä on helppo toteuttaa, ei isoissa
   • on valintajuttu, liittyy kohtaan 6

5. Myönteisyys, toisen (henkilön) arvostaminen ja kunnioittaminen, työn ilo (16 osumaa)
   • myönteisyys on hyvin hoidettu

6. Keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään tapaan toimia (10 osumaa)
   • Tommo oli juuri tehnyt töitä yhdessä henkilöstönsä kanssa viikonlopun ja sen päälle 3 pitkää päivää (tärkeä tarjous) ja tänään hän selvitti pelkästään nipun vanhoja sähköposteja (lisää tarjouspyyntöjä)
   • tekemättömät työt painavat mieltä
   • pitääkö kasvaa?! sitä ei edes kyseenalaisteta
   • jos olisi ainoa henkilö pienfirmassa, niin toimisiko näin? ei!
   • miten tätä asiaa (keskittymistä) voisi mitata

7. Hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt (8 osumaa)
   • tämä ei ole heillä ongelma, on ratkaistu ”roolien” avulla, varsinaista organisaatiokaaviota ei ole, roolit vaihtuvat, jokainen tietää roolinsa automaattisesti eri tilanteissa
   • viikkopalaveri on ollut erinomainen työkalu asioiden pitämiseksi hanskassa

8. Slow ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin, huolellisesti (3 osumaa)
   • asiakkaat eivät aina halua ”hyvää”, vaan halpaa, ovat huonoja ostajia, eivät ymmärrä, mitä ovat ostamassa
   • on väärä käsitys, että laiskuus on OK
   • vertaa jenkkifutis vs eurooppalainen futis – jefussa nopeasti toiselle turpiin ja pallo maaliin, eurooppalaisessa futiksessa pelataan 90 minuuttia ja saadaan taiteilun lopuksi yksi maali
   • koneen osana oleminen ei ole ei ole hyvä
   • verkoston kaverien kanssa ei ole edes syöty lounasta
   • toista on Highline’ssä (HP:n verkostofirma), kavereita tavataan ilman tarkoitusta

9. Terve hitaus kunniaan, annetaan enemmän aikaa ajattelulle ja palautumiselle (3 osumaa)
   • on OK
   • ei toimi IT-alalla, IT-toimiala on kaikkiaan epä-SLOW
   • IT-ala on ongelmaratkaisupohjainen
   • hätä tai oikeastaan paine (töiden saamiseksi ja töissä pärjäämiseksi) ajaa asiakkaat ja tekijät nykyiseen toimintakulttuuriin
   • IT on kylmä ala

10. Eettisyys, vastuullisuus ja sosiaalisen systeemin kestävä kehitys (2 osumaa)
    • onko ollenkaan osa SLOWta vai onko aivan keskeinen osa?
    • irtaantuminen luonnosta tai ihmisen luonnollisesta toimintatavasta vie katoon
    • IT on keinotekoista (tarpeetonta?), ei sitä tarvittu ennen
    • IT on tiedon käsittelyä – sitä ihminen on aina tehnyt, IT tekee sen nopeutetusti
    • pitäisi olla nauttimista elämästä, ilmiöistä, tapahtumista, omasta tekemisestä, lähipiiristä jne
    • on havaittavissa vaihtoehdottomuutta, ”pakko kasvaa”, se on SLOWn vihollinen

BM-kysymyksiä (tai -väitteitä) SLOW-kriteereistä 4 ja 7 (Markuksen lista)

Moro vaan!

Yritin tossa päivällä funtsia asioita, joista sovittiin.

Kysymyksiä kyllä löytyy, mutta tasosta en ole varma. Itse nautin niitä tehdessäni, varsinkin jälkimäistä, kriteeri kuutosta. Oikeastaan voisi tehdä vähän reippaampia herjoja, kysymyksiä joissa on SLOW-filosofiaa sisällä, nehän voivat olla samalla väittämiä, että näin täytyy asiat olla organisaatiossa.

Terveisin
Herkko

SLOW-kriteeri (Eilan lista)	Kysymyksiä tai väittämiä
Kriteeri 8. Riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta	Miten henkilöstöä kuunnellaan toiminnan suunnitteluvaiheessa? miten henkilöstön näkemyksiä saadaan liittyen visioon, päämäärään, strategiaan? miten varmistetaan, että nämä on sisäistetty miten tavoitteista sovitaan, miten ne asetetaan , ettei hiosteta liikaa, vaan kuunnellaan toiveita, jaksamista, haluamista miten kuuntelu tapahtuu urasuunnitelmia tehtäessä miten kuunnellaan henkilöstön kehittämistoiveita, -tarpeita miten keskustellaan visiosta, päämäärästä, strategiasta ymmärretäänkö, sisäistetäänkö ne, miten se on varmistettu miten henkilöstön kehityssuunnitelmat tehdään, miten henkilöstö otetaan mukaan miten esimiesten koulutus on hoidettu (tiedot, taidot, esimiesosaaminen) Millaista on vuorovaikutus toiminnan aikana? onko johto tavattavissa vai punaisten valojen takana, toimivatko suhteet miten kuunnellaan, kysellään toiminnan etenemisestä miten huomioidaan mahdolliset muutostarpeet, esim. resurssit, aikataulut miten henkilöstöä rohkaistaan keskustelemaan ja ottamaan kantaa toimintaan ja tekemään itsenäisiä päätöksiä henkilöstöjohtamisen periaatteet ovat olemassa miten esimiesten (aito) tukeminen näkyy käytännössä Miten jälkikäteen annetaan palautetta, puolin ja toisin, miten se vaikuttaa tulevaan toimintaan miten selvitetään ”onko ollut kivaa”, meneekö henkilöllä ja yhtiöllä hyvin, nauttiiko henkilö töissä olemisesta miten arvioidaan onnistumista miten annetaan ja saadaan palautetta mitkä ovat palautteiden antamisen periaatteet, ovatko ne henkilöstön ja esimiesten tiedossa onko näyttöä, että palautteen antaminen ja kehittämisarvioiden tekeminen olisivat vaikuttaneet tulevan toiminnan suunnitteluun miten varmistetaan, että ”hiljaisetkin” antavat palautetta ja saavat tukea parempaan suoritukseen (”parempi” = hyvä, ei nopeampi)
Kriteeri 6. Hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt	Miten organisaation rakenne on kehitetty, tukemaan SLOW-ajatuksia? miten on suunniteltu rauhallinen, miellyttävä työnteko miten rakenne (organisaatiokaavio?) tukee hyvää työtä onko organisaatiotasoja vähennetty Toiminnan organisointi, miten päivittäinen työ tehdään? miten töiden jakaminen, suunnittelu tehdään, huomioiden riittävät / sopivat resurssit tekevätkö ”kaikki kaikkea” vai onko tiukat rajat työtehtävissä saako tukea nopeasti, jos ongelmia ilmenee miten tieto kulkee (puhumalla, kirjoittamalla, sähköisesti) saadaanko heti päivän aikana tietoa töiden onnistumisesta saako nauttia työnteosta Miten yhteisesti sovitut pelisäännöt tukevat sopivanvauhtista työntekoa? miten pelisäännöistä sovitaan saako ottaa päiväunet saako tehdä etätyötä saako ylimääräisiä lomia miten byrokratiaa on vähennetty, esim. turha raportointi onko palavereja vähennetty mikä on kiellettyä mitä on pakko tehdä (esim. tultava töihin klo 8.00) voiko sääntöjä rikkoa

Kriteereistä väittämiä, muistio 7.2.2011

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 7.2.2011 klo 17-19, Tieteiden talo

Läsnä: Eila, Leena, Matti, Markus, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli:

• päästä jo tekemään benchmarkkaamiseen liittyviä kysymyksiä

Keskustelussa esille nostettua:

• vielä kerran jouduttiin kysymään: ”mitä me ollaan tekemässä”, sitten eteenpäin
• Markus oli tehnyt hyvän ristitaulukoinnin: Miten Eilan listan (ei siis Tiitisen listan) 10 SLOW-kriteeriä natsaavat IIP:n kriteereiden kanssa
• Eilan listan 10 kriteeriä ovat (Yhteisiä piirteitä eri slow-ilmiöihin ovat):

1. Eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys
2. Myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen
3. Ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin
4. Keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään tapaan toimia
5. Työn/tehtävän arvostaminen , hyvä suunnittelu
6. Hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt
7. Onnistuneet kokemukset
8. Riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta
9. Avoimmuus, hyvä johtaminen, selkeys
10. Terve hitaus kunniaan, annetaan enemmän aikaa ajattelulle ja palautumiselle

• ja kyllähän ainakin osa IIP:n ja Eilan listan kriteereistä natsasivat
• natsoja saivat parhausjärjestyksessä:

1. Onnistuneet kokemukset – 23 osumaa
2. Avoimuus, hyvä johtaminen, selkeys – 20 osumaa
3. Työn / tehtävän arvostaminen, hyvä suunnittelu – 19 osumaa
4. Riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta – 16 osumaa
5. Myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen – 16 osumaa
6. Keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään tapaan toimia – 10 osumaa
7. Hyvä rakenne ja organisointi – 8 osumaa
8. Ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin – 3 osumaa
9. Terve hitaus kunniaan, annetaan aikaa ajattelulle ja palautumiselle – 3 osumaa
10. Eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys – 2 osumaa

• saatiin siis ”Markuksen lista”
• sovittiin seuraavaa:
  • kukin meistä ottaa kaksi Markuksen listan kriteeriä, syventää sen ajatusta ja tekee kriteeristä kysymyksiä ja / tai väittämiä, joita voidaan mennä benchmarkkaamaan
  • Eila ottaa Markuksen listalta kriteerit 1 ja 10
  • Markus ottaa kriteerit 2 ja 9
  • Leena ottaa kriteerit 3 ja 8
  • Herkko ottaa kriteerit 4 ja 7
  • Matti ottaa kriteerit 5 ja 6
• 
  
  pohdittiin mahdollisia benchauskohteita: MML, Laatukeskus, Anrin Finpro, Managements Events jne

Seuraava tapaaminen:

Seuraava tapaaminen on keskiviikona 2.3.2011 klo 17 Tieteiden talolla, Matti varaa tilan.

ISO versus Slow

Tehtävänä on avata Eilan 10 SLOW-piirrettä ja peilata niitä ISO:n henkilöstöpalikan vaatimuksia vasten.

Otin esille ISO:n vaatimukset resurssien hallinnasta = luku 6.

Päävaatimukset siellä ovat:

• on määritettävä ja hankittava resurssit, joita tarvitaan toiminnan toteuttamiseen ja parantamiseen sekä asiakastyytyväisyyden lisäämiseen
• henkilöillä täytyy olla pätevyys, se pätevyys määritettävä
• huolehdittava koulutuksesta pätevyyden saavuttamiseksi
• varmistettava, että henkilö on tietoinen työtehtäviensä merkityksestä ja tärkeydestä sekä siitä, miten ne vaikuttavat laatutavoitteiden saavuttamiseen

Sitten katselin Eilan 10 piirrettä:

1. Eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys
2. Myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen
3. Ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin
4. JNE

Kun noita 10 piirrettä sitten katson ISO:n vaatimuksia vasten, niin vastaus näyttää olevan joka kohdassa saman suuntainen, toistuvaa jankutusta. Katso vaikka:

• EETTISYYS: eettisesti oikeat henkilöt on saatava, eettisyyden suhteen pätevyydet on määritettävä, on huolehdittava eettisyyden kouluttamisesta, henkilöiden on tiedostettava eettisyyden merkitys omassa työssään
• MYÖNTEISYYS: myönteiset henkilöt löydettävä, myönteisyyden suhteen pätevyydet määritettävä, huolehdittava myönteisyys-koulutuksesta, tiedostettava myönteisyyden vaikutus
• JNE

Ei tämä nyt oikein minulta luista! Tuntuu vähän kummalliselta.

Olenko väärillä jäljillä, ymmärtänyt tehtävän väärin?

Hei, auttakaa minua! Kommentoikaa!

Onko teidän kotitehtävänne lähtenyt sujumaan?

Onkohan minulla väärät 10 piirrettä? Muistelen, että eilen oli esillä lista, jossa ”eettisyys” oli numero kaksi?! Oliko kyseessä jokin toinen listaus?

Terveisin

Herkko

Itse en ole vielä päässyt kotitehtävään käsiksi, mutta ehkä voisit tarkastella sitä, miten Eilan listaamat asiat korreloivat standardin vaatimusten kanssa. Eli löytyykö sieltä myönteisyys jollakin tavalla ilmaistuna, löytyykö eettisyys? Tuo ISO voi olla vähän hankala tämän tehtävän kannalta, tarvitaan ehkä jotain luovaa lähestymistapaa. Muuta en valitettavasti keksi tähän hätään, toivottavasti tästä on jotain apua.

Torstaiterveisin

Markus

Moro vaan Markus ja muut!

ISO:n puolelta ei paljoa eettisyyttä löydy, sen vaatimukset ovat liikkeenjohdon perusasioita eli tyyliin ”on oltava sitä ja tätä”, miten sitten se ”sitä ja tätä” on ratkaistu, on organisaation oma asia, eettisesti tai epäeettisesti, kunhan vaan toimitaan lakien ja asetusten sisällä.

Laatupolitiikassa organisaatio voi todeta kyllä jotakin vaikka eettisyydestä tai jostain muusta SLOW-asiasta. Laatupolitiikassa pitää nimittäin näkyä ainakin seuraavat kolme asiaa: 1. suhtautuminen asiakkaaseen ja asiakkaan vaatimuksiin, 2. suhtautuminen jatkuvaan parantamiseen, ja 3. jokin päämäärä, josta voidaan vetää tavoitteet organisaatiolle.

Yritän pohtia asiaa vielä luovalla tavalla, katsotaan.

Kiitos vinkeistä!

Herkko

inusta Markuksen kommentit osuivat asian ytimeen.

Tässä joitakin mieleeni tulleita pointteja, vilkaise voisiko näistä keriä jotakin eteenpäin?

1-kohdassa voisi pohdiskella, milloin asiakkaalle voi antaa slow-palvelua (vrt. puhelinoperaattori, rentoutushieronta, opetus, vanhustenhoito, pikaruokaketjun myymälä, gourmetravintola (hitaasti kasvanutta ruokaa, nopeasti kokattuna ja ripeästi tarjoiltuna…) jne.)

2-kohdassa voisi pähkäillä, voiko slow-periaatteita ujuttaa jatkuvan parantamisen prosesseihin tms.

3-kohdassa voisi miettiä, tähdätäänkö organisaation päämäärään slowlla, flowlla - vai kvartaalikiireellä yms.

Oikeastaan olisi kiinnostavaa tuumailla, sopiiko slow-ajattelu tai slow-toiminta ollenkaan näihin laatu- tai mittaristokehikkoihin?

Sopiiko slow vain elämään, muttei työelämään… Saisiko slowsta lisää laatua? Voidaanko visioida slow-laatutyökalua?

Mikä on slown (laatu)/(laskenta)kaava? Onko toimintoon käytetty aika oleellisempi kuin saavutettu tulos? Matti googlaili kokoontumisessa

viimeksi slow-analyysejä; ehkäpä niistä voisi irrota jotakin kiinnostavaa - jos Matti ehtii penkoa niitä vielä tarkemmin?

Kun pyöritellään tätä kehikkokasaa, ehkä sieltä löytyy se punainen langanpätkä, jonka voimme ottaa tarkemmin luupin alle

- kunhan on ensin pengottu ja myllerretty.

Mietintäterveisin

Leena 

Kiitos Leena!

Yritin ilmeisesti soveltaa liian tiukasti ISO:n vaatimuksia meidän SLOW-ajatteluun.

Nuo sinun ajatuksesi:

1-kohdassa voisi pohdiskella, milloin asiakkaalle voi antaa slow-palvelua (vrt. puhelinoperaattori, rentoutushieronta, opetus, vanhustenhoito, pikaruokaketjun myymälä, gourmetravintola (hitaasti kasvanutta ruokaa, nopeasti kokattuna ja ripeästi tarjoiltuna…) jne.)

2-kohdassa voisi pähkäillä, voiko slow-periaatteita ujuttaa jatkuvan parantamisen prosesseihin tms.

3-kohdassa voisi miettiä, tähdätäänkö organisaation päämäärään slowlla, flowlla - vai kvartaalikiireellä yms.

taitavat antaa enemmän pontta pohdiskelulle.

Yritän niistä eteenpäin.

Terveisiä muuten landelta: tulimme iltapäivän alussa mökille, vietämme aika usein juuri torstain loppupäivästä sunnuntain puoleen päivään maaseudun rauhassa. Täällä on aikaa pohdiskella vaikkapa SLOW-ajatuksia. Täällä ei ole ketään (vain suloinen pikku-vaimoni ja minä), on hiljaista, lähin asukas on kolmen kilsan päässä, jäniksen ja valkohäntäpeuran jälkiä oli piha täynnä kun tultiin, lunta on satanut ja sataa hissukseen koko ajan, pakkasta on viisi astetta, huomenna täytyy tiputella lunta katoilta. Onneksi laajakaista toimii.

Terveisin

Herkko

Moro vaan! Yritin taas eteenpäin. Seuraavia ajatuksia tuli (numerointi Leenan vinkeistä):

1.       Annetaan asiakkaalle, mitä asiakas pyytää, mutta myös sitä mitä asiakas tarvitsee, vaikkei asiakas sitä vielä tajuakaan (pyyntö ja tarve eivät ole samoja asioita) . Se tarve voisi olla SLOW-ajatuksia asiakkaan toimintaan, ideointia asiakkaan hyväksi, eduksi.

2.       Organisaation oman toiminnan parantaminen voisi suuntautua henkilöstön tyytyväisyyden lisäämiseen, sisältäisi SLOW-ajatuksia. SLOW lisää henkilöstön tyytyväisyyttä ja sen kautta organisaation aikaansaannoksia (jos organisaatio osaa hyödyntää).

3.       Päämäärä voisi olla vaikka ”maailman paras työpaikka” – riippumatta asiakkaista ja tuotteista (palveluista), kunhan samalla toteutuu riittävä kannattavuus eli siis kaikki huomio henkilöstön tyytyväisyyteen.

Kyllä SLOW-ajattelu sopii paitsi yksityiselämään, niin myös työelämään. Voi olla jopa niin, että SLOW on tärkein työkalu saada henkilöt tulevaisuudessa sitoutumaan työelämään. Se organisaatio, joka tämän ensimmäisenä tajuaa, on vahvoilla.

SLOW’n tasoa  on vaikea mitata numeroilla, parempi olisi itsearviointi (mitenkähän Good place to work –kilpailussa arviointi tapahtuu?)

Katsoin Googlea:

Etiikka ja moraali käsitetään usein lähes synonyymeiksi. Ne erotetaan kuitenkin joskus niin, että etiikalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista ajattelutapaa, jonka pohjalta ihminen suhtautuu moraalisiin kysymyksiin.

Moraali viittaa vallitseviin käsityksiin oikeasta ja väärästä (kuvaileva käyttö), siihen mikä on oikein ja väärin (normatiivinen käyttö) sekä etiikkaan eli moraalifilosofiaan.

·         Etiikka on periaatteellisempaa, jopa filosofista pohdiskelua hyvästä elämästä.
Esim. "Heikompia pitää auttaa", "Ihmisen tulee elää niin, että ei tee toisille pahaa vaan pyrkii auttamaan muita", "Puhtain asein puhtaan asian puolesta" ja "Lähimmäistä tulee rakastaa" ovat esimerkkejä erityyppisistä eettisistä periaatteista.

·         Moraali on käytännöllistä  oikeiden ja väärien tekojen erottelua.
Esim. "Abortti on väärin", "Liikennesääntöjä ei saa rikkoa", "Onnettomuuden uhria tulee auttaa", "Kaupasta ei saa varastaa" ja "Koulun alueella ei saa polttaa tupakkaa" ovat esimerkkejä erityyppisistä moraalisista kannanotoista

Yritin pohtia myös, mikä olisi ”ääriesimerkki” SLOW-ajattelusta, mutta ei se vielä oikein irronnut.

Terveisin

Herkko

Laatujärjestemät ja slow

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 11.1.2011 klo 17-19, Tieteiden talo

Läsnä: Eila, Leena, Matti, Markus, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli:

• 

  Slow Metropoliraportin näkökulmasta
  

  pohtia entistä ankarammin, mitä se SLOW oikein on ja mitä me työssämme oikeastaan tavoittelemme, miten mennään benchaamaan

 
Keskustelussa esille nostettua – keskustelu aaltoili voimakkaasti, seuraavia pohdintoja sekä ajatuksia, oivalluksia ennen loppupelkistystä:

• arvo = mielen ankkuripaikka

• 

  Nelikenttä

  nelikenttä, jossa vaakasuoralla akselilla tekemisen arvokas lopputulos ja hyödytön lopputulos sekä pystyakselilla tekemisen miellyttävyys ja tekemisen vastenmielisyys – sieltä se SLOW löytyy, vasemmalta ylhäältä (kiva tehdä, lopputulos arvokas)
• mutta -> aina on töitä, jotka ovat rutiinia
• Markus esitteli rytmiin liittyviä asioita: ta – ta – ta tai taa – ti – ti
  • rytmi on ajan mittaamista
  • tempo on rytmin nopeus
  • SLOW on oman tempon tunnistamista
• rajataan SLOW koskemaan vain niitä asioita, joihin henkilö voi vaikuttaa
• onko SLOW siis mielestämme hyvä asia? – jos on, niin tehdäänkö opaskirja siitä, miten päästä SLOWhun
• edelleen haettiin vastausta: SLOW missä, missä viitekehyksessä? - ruoanlaitossa, matkailussa, kotona vai missä, esimerkiksi ”eettisyys” missä?
• Eilan kehittämät 10 piirrettä SLOW-ilmiöissä (löytyvät blogistamme http://bmhki4.blogspot.com/ )
• miten ihminen löytää oman algorytmin
• yritysorganisaatio pyrkii vauhtiin, mutta yksilö pyrkii SLOWhun
• yrityksissä tempo on kvartaali, yksilöllä tempo on pitempi
• miten tempon hallinta sopii nelikenttään
• voitaisiinko avata Eilan kymmentä piirrettä, tehdä kysymyspatteristo benchaukseen, saadaan vastauksia ja vastaväitteitä, parannetaan väitteitämme -> SLOW-ajatus syvenee

Sovittiin seuraavaa:

Eilan 10 piirrettä peilataan jonkun laatujärjestelmän henkilöstöpalikkaa vastaan:

• Eila EFQM
• Markus IIP
• Leena BSC
• Matti CAF
• Herkko ISO

Seuraava tapaaminen:

Seuraava tapaaminen on maanantaina 7.2.2011 klo 17–19 Tieteiden talolla, Matti varaa tilan.

Makkarasta polakaksi

Hahmo klubityölle?

Työnjako muistini mukaan:

 Arvot Leena 

Läsnäolo Herkko

Vauhti Matti

Rytmi Markus

Stressi Eila

Arvojen ja läheisyyden muutos

Leena pohdiskelee muutoksia

Eila kokee stressiä

Herkko on aidosti läsnä

Yksilön vaikutusalueet

Sopivaa vauhtia?


Paikalla olivat Eila, Leena, Herkko ja Matti
Seuraava tapaaminen Tieteiden talolla 11.1.2011 klo 17 


Kuvat suurenevat klikkaamalla kerran, tarpeen vaatiessa kahdesti

Hitaasti kiiruhtaen: Sopiva nopeus

Mietin erilaisia temppuja, joilla tekemistä voi säädellä.

Keskity oleeliseen, tee muut kevyemmin

" Ajatus turmarajasta on hyvä: työt pitää tehdä sen verran hyvin, että vähin kelpaava laatu toteutuu. Se voi olla vähän tai tärkeissä hommissa parasta mahdollista, mutta vähemmän tärkeisiin töihin ei kannata täyttä työpanosta uhrata."

Juha T Hakala, Pakattu aika

Tee heti

Kun teet heti, asia ei unohdu

Kirja, jonka nimeä en muista

 Tee yhtä työtä vain 20 minuuttia

Vaikka vaihdat tehtävää, alitajuntasi jatkaa työstämistä ja uudelleen aloittaessa ongelmat ratkeavat

Ohje Ilta-Sanomista, poimittu jostakin amerikkalaisesta oppaasta 

How to Write an Article in 20 Minutes

 

Perille ajoissa

Reittioppaissa voit valita saapumisajan ja lähteä ajoissa

Helsingin seudun reittiopas

Flow

Csíkszentmihályi kuvaa kahdeksan osatekijää, joita flow-kokemukseen voi liittyä:

1. Tehtävällä on selvät päämäärät.
2. Yksilön keskittyminen on täydellistä.
3. Oman minän arviointi vähenee.
4. Ajantaju katoaa.
5. Tehtävän etenemisestä saa välitöntä palautetta.
6. Yksilön kyvyt ja tehtävän vaativuus ovat tasapainossa (tehtävä ei ole liian helppo eikä liian vaikea).
7. Yksilö tuntee pystyvänsä kontrolloimaan tilannetta.
8. Tehtävä on itsessään palkitseva.

Lisäksi flow-kokemus vaatii häiriöttömän ympäristön. Esimerkiksi puhelimen soiminen tai työtoverin saapuminen huoneeseen voi katkaista flow'n.

Flow-tilaan ei pääse helposti ja nopeasti. Esimerkiksi urheilutilanteissa flow-tilan saavutus on haastavaa ja ei onnistu läheskään aina, sillä häiriötekijöitä on paljon.

Flow Wikipediassa 

Tärkeät ennen kiireellisiä

Aivotoiminnan hidastus

Sarasvuon mukaan kaikki aivotominnan tehostamiseen tähtäävät menetelmät merkitsevät hidastamista ja sählääminen kiireissään on paha tuottavuuden este.

Viime hetki

" Ellei viime hetkeä olisi, paljon jäisi tekemättä"

Viime hetkellä

Matti

Hitaasti kiiruhtaen: Slow ja stressi

Slow-ilmiö

Yhteisiä piirteitä eri slow-ilmiöihin ovat:

1. Eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys
2. Myönteisyys, toisen arvostaminen ja kunnioittaminen
3. Ei ole laiskuutta, vaan tehdään asiat mahdollisimman hyvin
4. Keskittyminen perustehtävän kannalta älykkääseen ja järkevään tapaan toimia
5. Työn/tehtävän arvostaminen , hyvä suunnittelu
6. Hyvä rakenne ja organisointi, yhteisesti sovitut pelisäännöt
7. Onnistuneet kokemukset
8. Riittävästi kuuntelua ja vuorovaikutusta
9. Avoimmuus, hyvä johtaminen, selkeys
10. Terve hitaus kunniaan, annetaan enemmän aikaa ajattelulle ja palutumiselle

Stressi

Stressiä voidaan lähestyä monella tapaa.

Yksilön kannalta ilmiön vaikutus voisi olla fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen.

Fyysinen vaikutus:

• erilaiset kivut, esim. selkäkivut, vatsakivut
• unettomuus
• väsymys, ärtyneisyys
• ruokahaluttomuus/ylensyöminen
• liikuntaa vähän, soffaperuna

Psyykkinen

• haluttomuus
• ahdistuneisuus
• masentuneisuus
• saa vähän aikaiseksi, työt kasaantuvat
• ei valoa tunnelin päässä

Sosiaalinen

• eristyneisyys
• ylimenevä vilkkaus
• ” hössötys”, lopputulos sekava. ei hallinnassa
• pinnallisuus. keskittymisen vaikeus
• lopuksi ei mikään kiinnosta
  
  
  
  
  
  

Löytyy SLOW:n ydin?

Iltarusko K-junasta

Tapaaminen: BM Hki 4

Aika ja paikka: 8.11.2010 klo 17-19, Tieteiden talo

Läsnä: Eila, Leena, Matti, Markus, Herkko

Tapaamisen tarkoituksena oli:

• pohtia entistä ankarammin, mitä se SLOW oikein on

Keskustelussa esille nostettua – keskustelu aaltoili voimakkaasti:

• viimekertainen kotiläksy purettiin eli mikä ärsyttää ja mistä nauttii työssä, puuhastelussa ja elämässä
• uusia näkökulmia nousi jatkuvasti esille – seuraavassa osa niistä
• mikä on se SLOWn perusjuttu, ydin – mitä me olemme tekemässä, mihin pyrimme
• mitä se SLOW on, onko se käyttökelpoinen toimintatapa vai humpuukia
• aikoinaan luonnonilmiöt säätelivät ihmistä, sitten tulivat sodat, taudit ym. ihmisten aiheuttamat asiat ja nyt taas alkavat luonnonilmiöt nousta pintaan
• ennen oli vain yö ja päivä, kesä ja talvi, siinä rytmiä kerrakseen
• tiedon liikkuminen on nopeutunut, olemme menossa / menneet FAST-yhteiskuntaan
• puhuttiin heiluriliikkeestä – nyt ollaan heilahtamassa kohti FAST-ääripäätä (jossa uhkaa tuho) ja ollaan se tuho havaittu ajoissa, ollaan stoppaamassa vauhtia
• todettiin, että kaikilla ihmisillä on oma luontainen rytminsä tehdä töitä ja askareitaan – se täytyy hyväksyä – mutta kun yhteiskunta on tuonut omat rytminsä mukaan – nämä rytmit eivät aina mene synkrooniin – ollaan pakottamassa ihminen tekemään jotakin jollakin rytmillä
• SLOW voisi tarkoittaa kohtuullista rytmiä, erilaista rytmiä eri tilanteissa – slowhan ei ole hidastelua, vaan sopivan rytmin löytämistä
• SLOW voi olla oman elämän hallintaa, vapautta, itsenäisyyttä

• kylläpäs oli lennokasta ajattelua, ei tahto ydintä löytyä!

• mitä on SLOWn yläpuolella, mihin se liittyy, mikä on ”sateenvarjo” sen yläpuolella, mikä on se iso asia, jonka yksi tekijä on SLOW?

• kotitehtäväksi tuli pohtia osatekijöitä:

• Markus lupautui pohtimaan, toisiko ihan oikea rytmi selvyyttä (Markus on muusikko)
• Leena pohtii läsnäoloa: onko slow osa läsnäoloa vai päinvastoin
• Matti pohtii ”sopivaa” nopeutta
• Eila (lähti jo pois kokouksesta) saa pohtia stressiä
• Herkko pohtii, löytyykö laadusta / laadunhallinnasta jotakin tukea SLOW-ajattelulle

Tästä pitäisi työmme syntyä

Seuraava tapaaminen:

Seuraava tapaaminen on maanantaina 13.12.2010 klo 17–19 Tieteiden talolla, Matti varaa tilan.

Mitä oikein teemme

Yhdistetään johtaminen ja slow-ajattelu koko elämän kattavaan omaan tapaan
- syväjohtaminen tms
- yksilön kilttiä kapinaa
- uutta ajattelua työstä
- jotain ihan uutta koko elämään
- näkökulma alainen, jokaisen oma algoritmi
- istutaan kiire ohi

Lopputulos: paras mahdollinen prosessi, jota bencmarkkauksen perusteella vielä parannetaan

Tietty rooli?

Työkalu, jolla voi suunnitella itselleen parhaiten sopivan tavan tehdä työtä ja elää.

Lautasmalli? Monopolipeli

360-asteen arvio, mutta kuka arvioi?
Hämähäkkikaavio

Sopiva rytmi, miten sovitetaan yhteen

Millaisia esteitä itse rakennetaan

Ollaanko oikeasti läsnä?
Ollaanko oikeasti poissa?
Omista tarpeista lähtien?

Oppipoika-kisälli-mestari
Oman rytmin mukaan

Nauttia tekemisestä
- ymmärtää kokonaisuus??
- saa protestoida

Mihin ihminen pystyy vaikuttamaan?
- slow-yksilön yritystä vaikuttaa oman elämänsä rakenteisiin
- nuoret haluavat vaikuttaa
- sisäiset innovaattorit,

Ensi kerraksi 1.11. mennessä
Mistä nautit, mikä ärsyttää työssä, puuhastelussa, elämässä.

Seuraava kokous 8.11.klo 17-19

Matin ajatuksia ja aineistoa

Keskity yhteen asiaan kerrallaan, ole läsnä.

Valitse kuhunkin tilanteeseenn sopiva nopeus, ei aian kannata olla hidas

Eilan johtamisartikkelit 

- lataa  tästä

Ytimestä terminologiaan

Tässä lyhyesti slow-teemaan liittyviä mietteitäni.

Ytimenä

-          rytmit (aika- ja toimintorytmit)

             - kalenterirytmit (vrk/kk/vuosi jne.)

             - instituutioiden rytmit (toimintavuosi, tilikausi, vuosikellotetut toiminnot, kouluvuosi, jne.)

             - yksilön elämänrytmit (työt, harrastukset, nuoruus, keski-ikä, vanhuuskaudet, juhlakaudet jne.)

-          yksilön ja organisaation valmiudet /tarpeet / halut / vaikuttamismahdollisuudet/ säädellä yllä mainittuja rytmejä

- virtuaaliaika?

Syyt ja seuraukset

-          slow-teeman esiintuleminen on seurausta tietyistä kehityskuluista:

ilmiön ymmärtämisen kannalta on toki tärkeää ymmärtää menneisyys, josta juuret juontuvat,

mutta kiintoisampaa olisi pohtia, mihin slow-elämä (yksilö"hidastelu" tai joukko"hidastelu") johtaisi nyt ja tulevaisuudessa?

Terminologia:

Matin huomio slow-termin suomennoksesta oli mainio:
puhummeko hidastamisesta, leppoistamisesta, verkkaistamisesta vai kehitämmekö oman käännöksen?

Tositarinaa vauhdikkaasta innovaatiosovelluksesta tavaratalossa.

"Esimerkiksi vuonna 1898 Harrods otti käyttöönsä Englannin ensimmäiset "liikkuvat portaat",

joita ei muualtakaan maailmasta siihen aikaan vielä monia löytynyt.

Tarina kertoo, että liukuportaisiin uskaltautuneille asiakkaille tarjottiin portaiden yläpäässä

brandyryyppy hermojen lepuuttamiseksi."

Artikkeli: Harrodsilla on kaikki mahdollista (s. 84-87), kirjoittaja: Annu Brown.

Lähde: Kehittyvä kauppa no 7/2010 (K-ryhmän lehti)