
Työmme rakenne alkaa hahmottua.
Kiireettömän keittokirjassa on nyt koossa rakenne-ehdotus.
Reseptejä aletaan nyt yhdessä kirjoittaa ja muokata.
Kuvat suurenevat napsauttamalla.
Tämä on benchmarkingklubin Helsinki 4 blogi. Tarkoituksena on sekä toimia työkaluna klubityön aikana sekä julkaista tuloksia ja käydä keskustelua benchmarkkauksesta yleensä ja klubin töistä erityisesti.

KIIREEN HALLINTA===> organisaatiotasolla 21.1.2008 Paula Tuura, Matti Leskinen
HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT ORGASAATIOSSA AINAKIN
- työtovereilta/asiantuntijoilta saatu arvostus
- mahdollisuus vaikuttaa asiantuntemuksen kehittymiseen yhdessä
- sitoutuminen/ylpeys työnantajasta
- työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen
- hyvä yhteistyö työrooleissa
- tulosten mittaaminen työtyytyväisyyskyselyillä tai työpaikkaselvityksillä
HOMMAT HANSKASSA
- realistiset, haasteelliset tavoitteet
- tuloskuvauksen toteutus
- toteutuksen seuranta
- yllättävien asioiden priorisointi
- hallittu energisyys/sähläily
- kehityskeskustelujen hyödyntäminen
AMMATTITAITO
- oman osaamisalueen hallinta
- oman osaamisalueen jakaminen kollegojen kanssa ja vv.
- laadukas esimiestyö
- ammattitaidon kriteerit määritellään osaamiskartoituksissa, 360-kriteeristössä
- ammattitaito arvioidaan suoritusarvionnissa
ARVOT JA ASENNE
- yhteensopivuus omat/organisaation arvot
- toimialan kulttuuri/arvot
- eettiset ohjeet/onko kaikilla, tarvitaanko?
- joutuuko työssään arvoristiriitaan, joutuvatko arvot koetukselle?
- arvojen toteutumista mitataan työtyytyväisyyskyselyissä ja toiminnan arvoinnissa ja itsearvioinnissa

BM-klubin Helsinki 4, tapaaminen
aika: 10.1.2008
paikka: Siemens Osakeyhtiö
asiat:
- Keskustelun ja tuumailun jälkeen päätettiin, että tehdään perusrungot kiireettömyydestä yksilötasolle, yritystasolle ja projektitasolle. Kun tavoitteena on reseptikirja, niin käytimme terminologiaa
-Kotikeittiö (yksilötaso)
-Laitoskeittiö (yritystaso)
-Kenttäkeittiö ( projektitaso)
Teemme kalanruodot kustakin keittiöstä. Pääruodot ovat koti- ja laitoskeittiön osalta
-Hyvinvointi
-Hommat hanskassa
-Ammattitaito
-Arvot ja asenne
Kenttäkeittiöön tulee tod.näk. vähän erilaisia ruotoja.
Tuire tekee pohjaruodot Koti- ja Laitoskeittiötä varten.
Työryhmät jatkavat ruotojen täydennystä tähän mennessä tehdyn työn pohjalta:
Kotikeittiö: Eila ja Tuikku
Laitoskeittiö: Matti, Paula ja Anri
Kenttäkeittiö: Herkko, Jari ja Seppo
Seuraava kokous 12.2. Siemensillä kello 14
Välitsekkauskommentointi 30.1.
Sitä seuraava kokoous 12.3. paikka avoin.
Tässä myös Kotikeittiö aikaansaannoksemme Eilan kanssa:
Ajattelemme niin tiivistäessämme aiempaa kuvausta, että mitään ei hävitetä. Vaan aiemmat oivalluksemme siirtyvät vain resepteihin:
Hommat hanskaan
-resepteihin; elämän tasapaino, työ-vapaa-aika, vain yksi kalenteri
Säännölliset tilanneanalyysit
-sen alle resepteihin; oma tilauskanta tiedossa, tehtävälistat, osaa laskea ja suunnitella työn tarvitseman ajan
Työajan jako yksi/yhteinen:
-buukaa vain 80% ajasta
Tavoitteisuus:
-Take, järjestys, tietoinen toiminta
Toiminnan rajaaminen
-toimintasuunnitelma
-tärkeät asiat ensin
-toiminta-alue, rajat
muistiin merkitsi
tuikku




Kurssin Kiire kuriin yhteyskeskuksessa!
esitteessä on luettelo kiireen aiheuttajista ja oman ajanhallinnan valinnoista.Lapsuudessani kuulin äidiltäni savolaisen kansanviisauden: "Ei pijä piältä tähettä tehhä!"
Se näyttää pätevän vieläkin, myös ajanhallinnassa.
Matti
Työyhteisön kiireen aiheuttajat
Toimintamallit tukemaan suunnitelmallisuutta
Miksi puhelin nyt soi? – ennakoinnin haasteet
Tukevatko rakenteet työrauhaa ja tavoitteiden saavuttamista?
Palaverikäytännöillä on väliä
Liian kiltti toimeksiantajalle?
Mitä itse voit tehdä?
Omat ajanhallinnan valinnat
Työ on hyvä tehtynä
Tavoitteet auttavat tekemään oikeita asioita
Alussa on enemmän aikaa kuin lopussa – töiden ennakointi
Mielenhallinta avuksi
Apuja työn priorisointiin
Hyvä delegointi – miten se tehdään?
Sähköpostin ja kalenterin hallinta
Sisäiset ja ulkoiset aikavarkaat
Miksi et voi kieltäytyä?
Kävin juttelemassa Anrin kanssa kiireettömästä toimintamallista, ohessa
lyhyt muistio asioista. Ja kuten Anri totesi tapaamisemme alussa "mikä se
keskustelun aihe nyt olikaan, mulla on ollut niin kiire".
Ja sitten vähän muokkasin kalanruotoa. Ei siitä nyt kovin hyvä tullut,
katselepa oheista kuvaa ja pane paremmaksi, lisäyksiä, poistoja, muokkausta
seuraavaan tapaamiseemme 29.11.2007. Kuvassa on selkärangan yläpuolella
asioita, joihin yksittäinen henkilö voi vaikuttaa ja alapuolella samat
asiat, mutta organisaation vaikutettavissa olevina. Ja tavoitteena on saada
haaste eli kiireettömyys toimimaan.
Terveisin
Herkko
Käynti: Anrin luona Finpro’ssa
Läsnä: Anri, HP – keskustelu kiireettömästä toimintamallista
Aika ja paikka: 6.11.2007 klo 12-13, Porkkalankatu
Mikä on kiire?
o kiire on silloin, kun myöhästyy
Mitä se ei ole?
o kova työntekemisen tahti ei ole sama kuin kiire
Onko sinulla kiire?
o on
Miten kiire ilmenee?
o myöhästelee
o unohtaa asioita
o päivät (ja viikot) voivat mennä sekaisin
Mitä siitä (omasta kiireestä) seuraa?
o kiirettä muille organisaatiossa
Miksi on kiire?
o liian monessa mukana
o on oltava läsnä
o uusi tehtävä, uusia vastuita
o organisaatiossa tehdään väärin: vääriä töitä ja töitä väärin
o joku varaa kalenteriin
Miten voi lieventää kiirettä?
o varaa kalenteriin omaa aikaa itselle, tekee ”omia töitä”, ajattelee
Miten estää kiireen syntyminen?
o tärkeät asiat ensin, kiireelliset sen jälkeen
o allakassa on tällä hetkellä vain erittäin tärkeitä asioita
Onko sinulla kova työntahti, paljon töitä?
o on
Miten se näkyy?
o tekee pitkää päivää
Nukutko hyvin?
o kyllä
Jakelu: Anri, Hp
Läsnä: Matti Leskinen, Eila Honko, Herkko Pesonen, Paula Tuura ja Tuire Kajasvirta
Käsitellyt asiat:
1. Päätettiin kevätkauden kaavailujen mukaisesti tutkia tämä kausi (syksy-kevät) kiireen hallintaa
2. Tavataan kerran kuussa: 27.9. kello 15 HUS, 1.11. kello 15,paikka myöhemmin sekä 29.11 kello 15, paikka myöhemmin
3. Etenemismalli:
--- oma käsitys
---analysointi esim. kalanruotometodilla
---kommenttikierros
---asiantuntijanäkemykset
4.Pyritään ennakkovalmisteluun. Parityö on onnistunut aiemminkin hyvin. Kunkin kerran ennakkopohdinta olisi valmis kommentoitavaksi noin viikkoa ennen kokousta. Tällöin voivat antaa oman panoksensa nekin, jotka eivät pääse kokoukseen. Erillinen kommenttikierros voisi olla ennen joulua myös niille Finpron seminaarin osallistujille, jotka ovat edelleen kiinnostuneita
5.Seuraavan kerran määritellään, mitä on KIIRE
Kaarina Salonen ja Jari Nurmivaara liittyvät joukkoomme. Lämpimästi tervetuloa!!!!
Oheiseen Powerpointiin on koottu kokouksen aikana ilmassa sakeana risteileviä ajatuksia.
Herkko
Katselin sanakirjaa ja siitä havaintoja, ehkä jopa oivalluksia:
* kiire = hurry
* kova kiire = rush
* minulla on kiire = I am in a hurry
Ja toisinpäin:
* hurry = kiire (substantiivi) tai kiirehtiä (verbi)
"Kiirehtiä" siis taitaa tarkoittaa "panna lisää vauhtia", henkilö siis
kiirehtii toista henkilöä eli kiirehdi = hurry up!
Eilen oli mulle uusi oivallus, että palomiehillä ei ole kiire, he vain
työskentelevät nopeasti ja tehokkaasti.
Liittyykö suomalaiseen sanaan "kiire" aikaraja eli kiire on sitä, että ei
ehdi tehdä jotakin johonkin aikarajaan mennessä?
Pitäisikö meidän ensin määrittää termi "kiire" - onko se nopeata työntekoa
vai onko se sitä, että ei ehdi tehdä annettua / sovittua työtä aikarajaan
mennessä?
Palomiehillä ei ole aikarajaa, jolloin talo pitäisi olla sammutettu. He
sammuttavat talon nopeasti, tehokkaasti, järkevästi.
Mun mielestä "kiire" voisi olla määritettynä sitä, että annettu aika ei
riitä annettuun tehtävään / tehtäviin. Kiire on siis yllättävästi ilmaantuva
aikapula.
Ja silloin syynä voi olla joko se, että:
1. alun perin on suunniteltu pieleen jonkun työn tarvitsema aikamäärä tai
2. työtä on tullut lisää tehtäväksi ilman että on annettu lisää aikaa tai
3. työtä tehtäessä on ilmaantunut ongelmia, jonka takia alkuperäinen annettu
aika ei enää riitä.
Matti
Nykysuomen sanakirja määrittelee:
1 s. Tila, jolloin jkn tai jnk on ehdittävä tehdä jtak mahdollisimman nopeasti t. niukassa, tavallista lyhyemmässä ajassa, käytettävän ajan niukkuus t. puute, hoppu, hätä
2.s. päälaki
Sanakirjan määritelmä kattaa siis sekä nopean tekemisen että tavallista (tai suunniteltua) lyhyemmässä ajassa tekemisen ja myös hepulin ja hädän.
Tuikun kiteytys "Kiire on kiireessä" rajaa yleiskielen merkitystä niin, että kiire aivoissa koettu tila, yksilöllinen tunne. Nopeasti, mutta suunnitellusti ja hallitusti tekeminen ei luo kiireen tunnetta.






